Eilisestä elävästi

Ilomantsilainen Ovaskaisen pariskunta on kirjoittanut historiankirjan, jollaisen olisivat itse halunneet koulussa lukea. He ovat päätyneet kirjoittamaan sekä fiktiossa että tietokirjallisuudessa suosittua mikrohistoriaa, jossa tarkastellaan vaikkapa historiallisten tapahtumien heijastumista yhteisön tai jopa yksilön arkeen.

Eniten huomiota saa Suomen itsenäisyyden historia. Varsinkin 1940-luvulta lähtien teos kuvaa elämisen mikrohistoriaa nimenomaan lasten näkökulmasta. Ovaskaiset ovat keränneet aineistoa mittavin haastatteluin, ja etenkin 1940–60-luvun muistelijoiden, eli nykyalakoululaisten isovanhempien ikäisten, muistot toimivat hyvinä ja usein jopa erinomaisen pätevinä ajankuvina, onhan kyse jo yhtenäiskulttuurin ajoista.

Lasten elämän kuvauksen toistosta eri vuosikymmenillä syntyy kuitenkin hahmotusongelmia, vaikka kertaus onkin aina opintojen äiti. Olisin kaivannut jotakin synteesiä ja sen jälkeen syväluotauksia siihen, miten lapsuus, nuoruus ja
koulunkäynti ovat muuttuneet.

Pienet sanastoselityksetkin olisivat olleet tarpeen, sillä kokemukseni mukaan nykykoululaisille vieraita sanoja ovat vaikkapa sellaiset kodin asiat kuin sali, ruokasali ja piironki. Lapsilukijan kannalta olisi ollut myös tärkeää taustoittaa 1800-luvun lopun teollistumisen ja rataverkon kasvamisen synnyttämää tarvetta tarkemmille kellonajoille. Tehtaanpilli ilmoitti työajan alkamisen ja loppumisen. Opetin itse koronakeväänä osin etäopetuksessa alakoulun nelosluokkaa ja annoin oppilaille tehtäväksi kerätä suvun senioreilta näiden kansakoulumuistoja. Haastattelijat ja haastateltavat olivat yhtä innostuneita. Olenkin vakuuttunut, että historiasta innostuneet ja paljon tietävät luokanopettajat hyötyvät Ovaskaisten tietokirjasta, sillä se antaa runsaasti ideoita siihen, kuinka käsitellä mennyttä aikaa koulussa.

Koululaisen historian avulla voi lisäksi tehdä matkoja paikallishistoriaan. Valikoiduin osin kirja sopii käytettäväksi yläkoulussakin esimerkiksi äidinkielen ja kirjallisuuden opetuksen tukena. Kirjaa voi hyödyntää myös opetussuunnitelmissa korostuvan monialaisen oppimiskokonaisuuden yhteydessä, kun eri oppiaineissa sovelletaan opittua tietoa esimerkiksi laajempien projektien yhteydessä.

Terhi Laitinen