Kotimaisia ehdokkaita ja tunnustuksia
Kirjava Kettu -palkinnon ehdokkaina on viisi lounaissuomalaisen lasten- tai nuortenkirjailijan vuosina 2017 tai 2018 ilmestynyttä teosta: Marjut Brunilan Immu ja torninvartijat (Myllylahti), Janne Mäkitalon Pääkallokiitäjät salaseuran jäljillä (Myllylahti) , Reetta Niemelän Uljas ja surullinen Sandra (Otava), Jukka-Pekka PalviaisenVirityksiä (Karisto) sekä Aira Savisaaren: Ponku, Peetu ja totuuskone (Karisto, yhdessä Mimmu Tihisen kanssa). Kaarinan kaupunginkirjaston perustaman palkinnon saajasta päättävät lapset ja nuoret. Äänestys jatkuu maaliskuun loppuun asti.
Luku-Varkaus -palkinnon ehdokkaiksi on valittu Tapani Baggen Aavehevosen arvoitus (Karisto, kuv. Carlos da Crutz), Marjut Brunilan Immu ja Torninvartijat (Myllylahti), Mervi Heikkilän Revonpuro (Karisto), Alina & Kati Keski-Mäenpään Varastettu vaivaisakka (Suomen Lähetysseura), Mari Kujanpään 102 askelta mummilaan (Otava, kuv. Paula Mela) sekä Paula Norosen Supermarsu ja roskaavat ryökäleet (Tammi, kuv. Terese Bast). Esivalinnan tehnyt aikuisraati luki 60 suomenkielistä lastenromaania ja kiitteli niiden tasoa korkeaksi. Historialliset ja ekologiset teemat näkyivät tarjonnassa. 3.–5.-luokkalaisista lapsista koostuva raati päättää palkinnon saajasta kesäkuussa.
Reetta Niemelä on saanut Raision vapaa-aikalautakunnan myöntämän kulttuuripalkinnon ansioistaan lastenkirjailijana ja lastenkulttuurin tekijänä. Niemelän lastenkirjoihin perustuva Tikkumäen talli löytyy elämyksellisenä tilana Krookilan kotiseutukeskuksesta. Hän on tehnyt yhteistyötä Raision kaupunginkirjaston kanssa ja ideoinut Onneli ja Anneli -lukulehmähankkeen, jossa kaikki alueen kakkosluokkalaiset ovat päässeet päiväksi tutustumaan maatalon elämään.
Mauri Kunnas on saanut Suomen Kulttuurirahaston suurpalkinnon lastenkirjatuotannostaan. ”Palkinto myönnetään klassikoiden koirantajalle, kuvan ja sanan mestarille”, sanottiin perusteluissa. Kunnas sai myös Lauri Jäntin säätiön kolmen vuoden välein jakaman Tieto-Lauri -palkinnon lastenkirjatuotannostaan. Raati kiitti Kunnaksen kuvituksen ainutlaatuista tyyliä ja inhimillisesti käyttäytyviä koiria, jotka tekevät aiheista lapsille helposti lähestyttäviä ja hahmoista sympaattisia.
Suomen Nuorisokirjailijat ry:n vuotuisen nuortenromaanille jaettavan Topelius-palkinnon sai Anniina Mikaman Taikuri ja taskuvaras (WSOY) ja lastenromaanille jaettavan Arvid Lydecken -palkinnon Petja Lähteen Surunsyömä (Karisto). Raati arvosti perusteluissaan muun muassa Anniina Mikaman taitoa yhdistellä steampunk-henkisessä esikoisfantasiaromaanissaan menneisyyttä ja tulevaisuutta sekä Petja Lähteen Surunsyömän tapaa käsitellä vaikeaa aihetta, vanhemman kuolemaa, viisaasti ja koskettavasti lapsen näkökulmasta.
Lasten lukuintoa edistävän Runeberg Junior -palkinnon sai Eva Frantzin lastenromaani Hallonbacken (Schildts & Söderströms). Palkinnosta päätti lapsiraati, jota teoksen vahvat tunteet puistattivat ja kiehtoivat. Eva Frantz (s. 1980) työskentelee Yleisradiossa toimittajana ja kirjoittanut aiemmin kaksi aikuisten dekkaria. Satua ja kauhua yhdistävä lastenromaani sijoittuu 1920-luvun tuberkuloosiparantolaan.
Kunniamaininnan sai Tapani Baggen ja Carlos da Crutzin historiallinen, niin ikään 1920-luvulle sijoittuvan Apassit-lastenromaanisarjan aloittanut Aavehevosen arvoitus (Karisto 2018). Ehdokkaina oli lisäksi seitsemän muuta suomen- tai ruotsinkielistä lastenkirjaa, joista neljä kuvakirjaa ja kolme lastenromaania.
Maija ja Anssi Hurme ovat saaneet Svenska Litteratursällskapetin palkinnon kuvakirjastaan Skuggorna (Schildts & Söderströms, suom. Varjostajat, S&S). Kuvakirja näyttää fantasian kautta, kuinka surunkin kanssa voi tulla toimeen ilman, että se ottaa liian suurta valtaa kohteestaan.
Kuvakirja on myös ehdolla Aamulehden perustamalle ja jakamalle Tulenkantaja-palkinnolle yhdessä kolmen aikuisten romaanin ja kahden esseekokoelman kanssa. Palkinto myönnetään vuosittain kirjailijalle, jonka teoksella katsotaan olevan mahdollisuus menestyä käännöksinä ulkomailla. Palkintoraatiin kuuluvat Lastenkirjainstituutin toiminnanjohtaja Kaisa Laaksonen, Aamulehden vastaava päätoimittaja Jussi Tuulensuu ja kirjailija Timo Parvela, joka on myös raadin puheenjohtaja. Palkinto jaetaan Vihtorin kirjamessuilla Tampereella maaliskuussa.
Sanat haltuun -projekti sai Helsingin vuoden 2018 kulttuuriteko -palkinnon. Aleksis Salusjärven, Mikko Sarjasen, Hanna Markkasen ja Lukukeskuksen luotsaaman, vuonna 2016 alkaneen projektin tavoitteena oli tunnistaa nuorten lukutaidon ongelmat ja löytää äidinkielen opiskeluun uusia opetusmetodeja myös rap-lyriikan avulla.
Raadin perusteluissa kiitettiin projektin ainutlaatuista työtä lukutaidon parantamiseksi ammattia opiskelevien, vankien sekä erityis- ja sairaalakouluissa opiskelevien nuorten keskuudessa.
Helsingin vuoden kulttuuriteko -palkinnon jakaa Helsingin kaupungin kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunnan kulttuuri- ja kirjastojaosto. Ehdotukset palkittavista tekevät aiempina vuosina palkitut.
