Kirja-alan järjestöt vaativat eduskuntavaaliehdokkaita ottamaan kantaa lukutaidon tilaan ja kehitykseen.
Noin joka kymmenes suomalainen kuuluu heikkoihin lukijoihin, joille jatko-opinnot tai työhön sijoittuminen tuottavat vaikeuksia. 370 000 aikuista on siis vaikeuksissa, jos tietoa tulvii paljon, tai se on ristiriitaista ja tulkinnanvaraista.
20–24-vuotiaista suomalaisnuorista lähes 16 % on kokonaan koulutuksen ja työelämän ulkopuolella. Yksi tehokkaimpia syrjäytymistä ehkäiseviä tekijöitä on opintojen jatkaminen peruskoulun jälkeen. Suomessa on selvästi enemmän syrjäytyneitä nuoria kuin muissa Pohjoismaissa.
Kielteisen kehityksen pysäyttämiseksi lukutaito, sen asema ja merkitys yhteiskunnassamme on tunnistettava. Riittävä lukutaito antaa valmiudet osallistua täysivaltaisesti digitaalisen kulttuurimme päivittäisiin toimintoihin. Selvitäkseen arkielämästä on pystyttävä ymmärtämään yhä monimuotoisempia tekstejä ja käsiteltävä entistä pirstaloituneempaa tietoa. Lukutaitoa tulee jatkuvasti päivittää ja peilata vallitseviin olosuhteisiin. Lukutaito ei merkitse vain mekaanista osaamista tai kielioppia. Avainasemassa on kyky omaksua tietoa ja tarkastella tekstiä monelta kantilta. Kuten muitakin kykyjä, lukutaitoa voi kehittää ja ylläpitää koko elämänsä ajan.
Lukutaidoton ihminen jää helposti yksin. Lukutaito on yksi demokratian toteutumisen edistäjä, ja sen voidaan nähdä vahvistavan sosiaalista identiteettiä, yhteisöjen voimaantumista ja yhteiskunnallista tasa-arvoa. Lukutaito antaa pohjan pärjätä informaatioyhteiskunnassa ja nykyisessä työelämässä. Mediakentän laajentuessa kriittinen lukeminen on yhä tärkeämpää.
Miksi lukutaito on tärkeä huomioida hallitusohjelmassa?
1. Riittävä lukutaito on tärkeä edellytys tasa-arvoiselle yhteiskunnalle.
2. Lukutaidolla ehkäistään lasten, nuorten ja aikuistenkin syrjäytymistä.
3. Lukutaidon merkitys pitää näkyä hallitusohjelmassa kauttaaltaan, koska se vaikuttaa sekä oppimiseen, kulttuuriin ja talouteen että hyvinvointiin ja terveyteen.
4. Lukutaidolla on laajat taloudelliset vaikutukset – osaavan työvoiman saatavuus, kirja-alan elinkeinon säilyminen, suomalaisten yritysten kilpailukyky ja Suomen maakuva ja maine viennin edistäjänä.
5. Hallituksen pitää taata, että Suomessa on tulevaisuudessakin rikas kirjallinen kulttuuri ja kirjailijoilla ja kääntäjille riittävät edellytykset tehdä työtään.
Miten lukutaito tulisi huomioida hallitusohjelmassa?
1. Kansallisen lukutaitofoorumin luomat suuntaviivat ja Lukuliikkeenä käynnistynyt työ lukutaidon ja lukemisen lisäämiseksi tulee kokonaisuudessaan huomioida hallitusohjelmassa. Tutustu suuntaviivoihin
2. Perheiden lukemisharrastukselle pitää luoda hyvät edellytykset – neuvolat ja varhaiskasvatus pitää saada tukemaan lapsen kielellistä kehitystä yhdessä perheiden kanssa.
3. Lukemiselle ja lukutaidon tukemiselle koulussa ja kirjastossa pitää taata vahvat taloudelliset resurssit toteuttamalla Lukeva koulu -hanke (vrt. Liikkuva koulu)
4. Kirjailijoiden ja kääntäjien työskentelyn edellytyksiä tulee vahvistaa valtion apurahojen tasoa nostamalla ja kokonaismäärää korottamalla.
Kirja-alan järjestöt
Finlands svenska författareförening
Kirjakauppaliitto
Kirjallisuuden tekijänoikeusjärjestö Sanasto
Kirjallisuuden vientikeskus FILI
Lastenkirjainstituutti
Lukukeskus – Läscentrum
Suomen Kirjailijaliitto
Suomen kirjastoseura
Suomen Kustannusyhdistys
Suomen kääntäjien ja tulkkien liitto
Suomen Näytelmäkirjailijat ja Käsikirjoittajat
Suomen tietokirjailijat
Svenska modersmålslärarföreningen i Finland r.f.
Äidinkielen opettajain liitto
