Selkokirjallisuuden tarjonta monipuolistuu
Lastenkirjainstituutti on laatinut Kirjakori-tilastoja jo 25 vuoden ajan. Vuoden 2025 Kirjakorissa on mukana yhteensä 1403 kirjaa. Kasvua edelliseen vuoteen on noin sadan kirjan verran. Kotimaisia nuortenkirjoja julkaistiin ennätysmäärä, 149 kappaletta.
Kirjakorissa kirjamäärää seurataan eri kategorioissa. Eniten julkaistiin kuvakirjoja, yhteensä 511 kirjaa, mikä on 62 kirjaa enemmän kuin edellisenä vuonna. Lastenkirjojen, eli lastenromaanien, satujen ja kertomuskokoelmien, määrä on ennätyksellisen suuri koko Kirjakorin vuodesta 2001 jatkuneessa seurannassa. Lastenkirjoja on mukana 382, joista 258 on kotimaisia ja 124 käännettyjä. Nuortenkirjoissa kasvua on etenkin kotimaisissa teoksissa, joita on 149. Kotimaisten nuortenkirjojen määrä on myös suurin koskaan Kirjakorissa.
Painettujen lasten- ja nuortenkirjojen määrän kasvun jatkumista voi pitää yllättävänä aikana, jolloin puhutaan paljon lukemisen vähenemisestä ja lukutaidon heikkenemisestä. Samaan aikaan myös kirja-alan toimeentuloa on horjutettu, kun kirjan arvonlisäveroa on nostettu ja vähälevikkisen kirjallisuuden ostotuki on lakkautettu. Suomen kustannusyhdistyksen vuositilastojen mukaan lasten- ja nuortenkirjallisuuden myynti laski hieman, mutta kirjastolainojen osalta lasten- ja nuortenkirjoissa oli ennätysvuosi, yhteensä 40 miljoonaa lainaa. Kasvua vuoteen 2024 verrattuna oli yli kahden miljoonan lainauksen verran. (tilastot.kirjastot.fi.)
Yhteiskuntaluokka ja työnteko uusia teemoja
Kirjakorissa on jo yhdeksättä vuotta peräkkäin enemmän kotimaisia teoksia kuin käännöskirjoja. Kotimaisten osuus koko kirjamäärästä on 54 prosenttia. Kotimaisia lasten- ja nuortenromaaneja julkaistaan selvästi käännettyjä enemmän, kun taas tietokirjojen osalta kotimaisten teosten määrä on vain hieman käännettyjä suurempi. Kuvakirjoissa käännettyjä teoksia on Kirjakori-seurannan aikana ollut aina enemmän kuin kotimaisia, vaikka kotimaisten julkaisumäärä on viimeisten kymmenen vuoden aikana kasvanut ja käännettyjen pienentynyt. Käännettyjen kuvakirjojen määrää kasvattaa lelukirjojen, eli pahvisivuisten, pienimmille lukijoille suunnattujen kirjojen suuri osuus.
Lasten- ja nuortenkirjoja käännetään eniten englannin kielestä, sillä peräti 75 prosenttia käännöskirjoista on käännetty englannista. Seuraavaksi yleisimmät käännöskielet ovat ruotsi (57 kirjaa), saksa (44), norja (18), tanska (12) ja ranska (11). Muita alkukieliä ovat espanja, italia, japani, korea, latvia, liettua, puola ja ukraina. Ruotsista ja Saksasta käännetään paljon helppolukuisia lastenromaaneja, kun taas käännetyistä nuortenkirjoista 80 prosenttia ja tietokirjoista jopa 86 prosenttia on englanninkielistä alkuperää. Kuvakirjoissa eri alkukieliä esiintyy lajeista eniten, yhteensä 12, mutta alkujaan englanninkielisten kuvakirjojen osuus on silti 83 prosenttia.
Erityisesti nuortenkirjoissa korostuvat erot yhteiskuntaluokkien välillä sekä nuorten työnteon kuvaukset. Realistisissa nuortenromaaneissa nuorten työnteon kautta tuodaan esille eroja nuorten perhetaustassa ja yhteiskuntaluokassa. Kun vuonna 2024 monissa kirjoissa kerrottiin yhdeksäsluokkalaisista, nyt esillä ovat tarinat toisen asteen opiskelijoista, lukiolaisista ja ammattiin opiskelevista nuorista.
Lastenkirjoissa ja etenkin kuvakirjoissa käsitellään usein lapsen tunteita, ja niistä erityisesti pelkoa ja surua työstettiin monessa viime vuoden uutuudessa. Sekä lasten- että nuortenkirjoissa on paljon tarinoita, joissa isovanhempien merkitys lasten elämässä nousee keskeiseksi. Isovanhempien kanssa vietetään aikaa ja he ovat lasten tukena elämän muuttuessa.
Selkokirjoja julkaistaan aiempaa enemmän
Selkokirjallisuuden määrä on 2020-luvun alkupuolella kasvanut vuosittain. Kirjakorissa on mukana lasten ja nuorten selkokirjoja sekä joitakin sellaisia selkokirjoja, jotka aiheensa puolesta sopivat nuorille, vaikka niissä ei ole nuortenkirjaluokitusta.
Kirjakorin 46 selkokirjasta suoraan selkokielelle kirjoitettuja teoksia on 24 ja selkomukautuksia 22. Sekä kokonaismäärä että suoraan selkokielelle kirjoitettujen teosten määrä on selvästi aiempia vuosia suurempi. Lajeista lastenkirjoja on 10, nuortenkirjoja 25, tietokirjoja 10 ja yksi aapinen.
Lukutaidon heikennyttyä selkokirjojen tarve on lisääntynyt ja käyttäjäkunta laajentunut samalla, kun yleinen tietoisuus selkokirjallisuuden merkityksestä on lisääntynyt. Selkokirjojen määrän kasvuun on nuortenkirjojen osalta vaikuttanut jonkin verran Lastenkirjainstituutin toteuttama Selkopolku-hanke, jossa Suomen Kulttuurirahasto lahjoitti kaikille yläkouluille nuorille sopivia selkokirjoja ja helppolukuisia kirjoja. Selkokirjoja julkaisevat entistä useammat kustantajat.
Selkokirjat Kirjakorissa vuosina 2021–2025
| 2021 | 2022 | 2023 | 2024 | 2025 | |
| Kuvakirjat | 7 | 1 | |||
| Lastenkirjat | 9 | 9 | 5 | 4 | 9 |
| Nuortenkirjat | 7 | 12 | 15 | 24 | 25 |
| Tietokirjat | 5 | 3 | 3 | 5 | 10 |
| Aapiset | 1 | ||||
| Yhteensä | 21 | 31 | 23 | 33 | 46 |
| Suoraan selkokielelle kirjoitetut | 11 | 7 | 14 | 20 | 24 |
| Selkomukautukset | 10 | 24 | 9 | 13 | 22 |