Sisällys
Selkokirja voi olla ensimmäinen kirja, jonka lapsi tai nuori lukee itse, Ella Airaksinen
Yläkoululaisten kokemuksia selkokirjoista, Minna Torppa & tutkijatyöryhmä
Selkokirjojen aihevalikoima laajenee ja arvostus nousee, Mervi Heikkilä
Tekoäly nopeuttaa prosessia, mutta ei voi koskaan korvata ihmistä, Mikko Saari
Pulssi: Saavutettava selkokirjallisuus tekijöiden näkökulmasta, J. S. Meresmaa
Sarjat tutuiksi: Helena Immosen Purppurausvan animaagit, Mikko Saari
Säeromaani Maamaa sai Punni-palkinnon, Kirsi Rehunen
Haavi
Puntari
Summary, Maria Lassén-Seger
Kirjakori 2025: Lasten- ja nuortenkirjojen määrä kasvoi jälleen (artikkeli vain verkkoversiona)
Pääkirjoitus: Selkokirja voi olla ensimmäinen kirja,
jonka lapsi tai nuori lukee itse
Viime vuonna selkokielisiä kirjoja ilmestyi
enemmän kuin koskaan aiemmin.
Silloin julkaistiin yli 40 selkokirjaa
ensimmäistä kertaa ikinä.
Näistä kirjoista yli puolet on
lasten- ja nuortenkirjoja.
On hienoa, että selkokirjojen määrä kasvaa.
Uudet lasten ja nuorten selkokirjat ovat
laadukkaita ja monipuolisia.
Selkokirjojen tarinoissa on esimerkiksi
seikkailuja, taikaa ja jännitystä.
Myös monet uudet kirjailijat ja kustantajat
ovat innostuneet selkokirjoista.
Esimerkiksi Tammi muokkaa selkokielelle
suosittuja lasten- ja nuortenkirjoja.
Silti selkokirjoja ilmestyy liian vähän.
Suomessa on koko ajan enemmän
lapsia ja nuoria, joiden lukutaito on heikko.
Monille kirjan lukeminen on vaikeaa.
He tarvitsevat selkokirjoja,
jotta he voivat lukea ja parantaa lukutaitoaan.
Osa heistä lukee selkokirjoja vain hetken,
mutta osa voi tarvita selkokirjoja aina.
Selkokirjoja täytyy julkaista paljon lisää.
Myös isojen kustantajien
täytyy julkaista niitä enemmän.
Selkokeskus auttaa ja neuvoo kirjojen tekijöitä.
He voivat saada työhön valtion apurahaa,
jonka määrä on kasvanut viime vuosina.
On tärkeää, että valtio tukee
selkokirjojen tekijöitä myös jatkossa.
Selkokirjat tarvitsevat lisää arvostusta.
Niitä täytyy esitellä ja vinkata
muiden kirjojen joukossa.
Selkokirjat tarjoavat hyvän lukukokemuksen
ja päästävät kaikki tarinoiden maailmaan.
Selkokirja voi olla ensimmäinen kirja,
jonka lapsi tai nuori lukee alusta loppuun.
Selkokirja voi olla ensimmäinen kirja,
joka innostaa lukemaan lisää.
Vuoden toisessa Onnimanni-lehdessä
puhutaan lasten ja nuorten selkokirjoista.
Ella Airaksinen
Tiivistelmä
Selkokirjallisuuden tarve on kasvanut viime vuosina, ja siksi myös Onnimannin kevään numero keskittyy lapsille ja nuorille suunnattuun selkokirjallisuuteen.
Selkokielen asiantuntija Ella Airaksinen Selkokeskuksesta on kirjoittanut pääkirjoituksen selkokielellä. Vuonna 2025 ilmestyi ennätyksellisen paljon uusia selkokirjoja eri ikäryhmille. Silti erityisesti lasten ja nuorten tarjontaan tarvitaan täydennystä. Osa lapsista ja nuorista voi tarvita selkokirjoja vain hetkellisesti, mutta jotkut heistä voivat tarvita niitä pysyvästi, Airaksinen toteaa.
Lastenkirjainstituutti oli toteuttamassa Selkopolku-hanketta vuonna 2024, jossa Suomen yläkouluihin jaettiin selkokielisiä tai muutoin helppolukuisten kirjoja. Jyväskylän yliopisto on tehnyt hankkeen vaikutuksista selvityksen. Nuorten haastatteluissa korostui, että valtaosa heistä luki tavallisten kirjojen sijaan mieluummin selkokirjoja. Opettajalla on erityisen tärkeä rooli luettavien selkokirjojen esittelyssä ja valinnassa.
Selkokielisistä lasten- ja nuortenkirjoista ilmestyy mediassa harvoin arvioita. Mervi Heikkilän katsaus esittelee vuonna 2025 ja alkuvuodesta 2026 ilmestyneitä uusia lapsille ja nuorille suunnattuja selkokirjoja ja -mukautuksia. Selkokielen arvostuksen nousua todistaa osaltaan sekin, että vuonna 2024 on perustettu Klara-palkinto, joka nostaa esille korkeatasoista lapsille ja nuorille suunnattua selkokirjallisuutta. Selkokielistä tarjontaa nuorille on jo paljon, sitä vastoin lapsille suunnattu valikoima on vielä melko suppeaa.
WSOY ja Tammi ovat aloittaneet uuden Selkee-sarjan, jossa suosittuja lasten-, nuorten- ja aikuistenkirjoja selkomukautetaan tekoälyn avulla. Mikko Saaren haastattelussa selkomukauttaja Satu Leisko korostaa, että ihmisen asiantuntijapanos on prosessissa edelleen tärkeä. Tekoäly auttaa lähinnä tarinan juonen tiivistämisessä, mikä on yleensä selkomukautuksen työläin ja hitain vaihe.
J. S. Meresmaa on haastatellut kahta selkokirjailijaa, Tuomas Kilpeä ja Marja-Leena Tiaista, sekä kuvittaja Aiju Salmista. Selkeä kieli haastaa aina tekijänsä tiivistämään ja kirkastamaan ilmaisuaan.
Lasten- ja nuortenkirjallisuus on nykyisin vahvasti sarjoittunutta, kun kirjailijat kirjoittavat samasta sankarista kertovia kirjasarjoja. Niinpä Onnimanniin on perustettu uusi kirjasarjoja esittelevä palsta. Mikko Saari on lukenut Helena Immosen Purppurausvan Animaagit -sarjan (Tammi v:sta 2024). Sarja kertoo lapsista, joilla on kyky muuttaa muotoaan eläimiksi. Sarjan alkupään kirjoista on jo tehty selkomukautuksia.
Kirsti Rehunen on haastatellut Stefanie Tuurnaa, joka sai vuoden 2026 Punni-palkinnon esikoisromaanistaan Maamaa (Otava 2025).
Puntari-arvioista löytyy myös Mikko Saaren selkokielellä kirjoittama arvio Edith Arkon selkokirjasta Samira / Ninni.
Kaisa Laaksosen Kirjakori 2025 -katsauksessa selkokirjat ovat esillä. Viime vuoden runsasta selkokirjavalikoimaa selittää osaltaan Lastenkirjainstituutin Selkopolku-hanke. Kirjakori-katsaus löytyy poikkeuksellisesti ainoastaan verkkoversiona.