Elämysnäyttelyitä Tampereella
Tampereella on nyt ainutkertainen mahdollisuus virittäytyä kolmessa näyttelyssä sadun, lastenrunon ja suomalaisen kuvitustaiteen sekä Tove Janssonin muumikirjoista inspiraatiota saaneiden pelien maailmaan.
Vapriikissa on esillä Viron kansallismuseon tuottama näyttely Olipa kerran, joka esittelee eri maiden kansansatuperinnettä. Lapsi voi ottaa satuja haltuun elämyksellisesti ja aikuiselle näyttely antaa paljon tietoa sekä suomalaisesta että muun maailman satuperinteestä. Esillä on myös satuihin liittyviä esineitä Viron kansallismuseon, Tampereen historiallisten museoiden, Lastenkirjainstituutin ja yksityishenkilöiden kokoelmista. Näyttely on avoinna vuoden 2024 maaliskuuhun asti.
Vapriikin pelimuseoon on koottu Tove Janssonin muumihahmoihin liittyviä pelejä eri vuosikymmeniltä. Lautapelien lisäksi esillä on tietokonepelejä ja suurelle yleisölle tuntemattomampia pelejä sekä virallisten lisenssituotteiden rinnalle syntynyttä varjokulttuuria. Lastenkirjainstituutti on lahjoittanut museolle muutamia muumiaiheisia tietokonepelejä omista kokoelmistaan. Muumi-pelien näyttely on avoinna syyskuun loppuun asti.
Muumimuseon Observatorio-näyttelytilan Tiitiäisen aika – Kirsi Kunnaksen saturunoja -näyttelyssä lapset pääsevät leikkimään näyttelyn suunnitelleen Alexander Reichsteinin kolmiulotteiseen, Kirsi Kunnaksen lastenlyriikasta ammentavaan satumaailmaan. Näyttely on aiemmin ollut hieman laajempana esillä Päivälehden museossa Helsingissä. Tämän osuuden rinnalle on koottu kuvitusoriginaaleja kuvittajilta (Maija Karma, Kristiina Louhi, Christel Rönns, Silja-Maria Vihersaari, Julia Vuori ja Pia Westerholm), jotka ovat eri vuosikymmeninä kuvittaneet Kunnaksen lastenrunoja. Kuvittajien tulkinnat samasta runosta on kiinnostavaa nähdä rinnakkain. Muumimuseon näyttely on avoinna 7.1.2024 asti.
Kotimaisia palkintoja
Katri Tapola on saanut Suomen Kirjailijaliiton Tirlittan-palkinnon työstään lastenkirjailijana. Viime vuosina hän on julkaissut monikielisiä kuvakirjoja ja lisännyt näin tasa-arvoa ja yhteenkuuluvuutta kantasuomalaisten ja muualta Suomeen tulleiden lasten välillä. Hänet tunnetaan myös monipuolisena sanataidetta ohjaavana ja kirjoittavana taiteilijana ja aktivistina, joka on tehnyt väsymättä ruohonjuuritason työtä turvapaikanhakijoiden parissa.
Otavan Kirjasäätiön vuoden 2023 Kaarina Helakisa -palkinnon on saanut kirjailija Mila Teräs. ”Hänen kirjansa ovat moninaistaneet lasten- ja nuortenkirjallisuuden kenttää vahvalla omalla äänellä, jonka keskiössä ovat lasten ja nuorten kokemukset, maailma ja tunteet”, sanottiin raadin perusteluissa.
Suomen PENin vuoden 2023 sananvapauspalkinto on myönnetty Aleksis Salusjärvelle hänen pitkäjänteisestä työstään innostaa syrjäytyneitä nuoria kirjallisuuden pariin. Salusjärvi on ollut mukana erityis- ja sairaalakouluihin ja vankiloihin suuntautuneissa projekteissa.
Silja Sillanpää ja Kati Oinonen ovat saaneet vuoden 2022 Sanataideteko-palkinnon Pikku Kakkoseen tekemästään Sanataidesukellus-sarjan käsikirjoituksesta. Palkintoa myöntää Suomen sanataideopetuksen seura ry
Suomen Kirjataiteen komitean vuoden 2022 kauneimpien kirjojen lasten- ja nuortenkirjojen kategoriassa palkittiin Linda Bondestamin God morgon rymden (Förlaget), Kati Närhen Kadoksissa (Capuchina), Maija Hurmeen Kaikki löytämäni viimeiset (Etana Editions), Malin Klingenbergin ja Maria Sannin Skelettet (Schildts & Söderströms) ja Marika Maijalan Taikurinkukka (Etana Editions). Tieto- ja oppikirjoista palkittiin Aino-Mari Tuurin ja Lille Santasen Puhelimen pomoksi. Ota digimaailma haltuun (Tammi) sekä Mona Eidin ja Koko Hubara toimittama Third Culture Kids (Otava). Kirjan kansien kategoriassa menestyivät Elina Pitkäkankaan Sang (WSOY, kansikuva Kaisu Sandberg) sekä Jani Niemisen & Tuomas Kärkkäisen Vauvaskainen (Tammi, kansikuva Tuomas Kärkkäinen).
Pohjoismaiden neuvoston vuoden 2023 lasten- ja nuortenkirjallisuuspalkintoa tavoittelee 14 pohjoismaista kuvakirjaa, lastenkirjaa ja nuortenromaania. Suomesta ehdolla ovat Maija Hurmeen Kaikki löytämäni viimeiset (Etana Editions) ja Ellen Strömbergin Vi ska ju bara cykla förbi (Schildts & Söderströms). Ahvenmaan oma ehdokas on Sofia & Amanda Chanfreaun Giraffens hjärta är ovanligt stort (Schildts & Söderstöms). Palkinnonsaaja julkistetaan Oslossa 31. lokakuuta 2023.
Palkintoja ja nostoja ulkomailta
Laurie Halse Anderson, yhdysvaltalainen nuortenkirjailija, on saanut vuoden 2023 lasten- ja nuortenkirjallisuudelle myönnettävän Alma-palkinnon. Raadin mukaan Anderson antaa nuortenkirjoissaan äänen merkityksen, identiteetin ja totuuden etsijöille. Hänen tuotannostaan on suomennettu nuortenromaani Lukossa (suom. Arja Kantele, WSOY 1999).
Noora Kunnaksen lastenromaanisarjan ensimmäinen osa Salmanterin Terttu ja minimerirosvot (Otava 2019, kuv. Teemu Juhani) on saanut sveitsiläisen Prix Chronos -lastenkirjapalkinnon. Palkinto jaetaan lastenkirjalle, joka käsittelee eri sukupolvien välisiä suhteita hauskalla ja kriittisellä tavalla. Jo neliosaiseksi karttuneen sarjan kirjoja on käännetty saksaksi, tanskaksi, unkariksi, italiaksi, hollanniksi, puolaksi ja venäjäksi.
Etana Editions -kustantamon neljä kuvakirjaa valittiin Bolognan lastenkirjamessujen sadan merkittävän kuvakirjan näyttelyyn, jota kuratoi kansainvälinen kustantajien ja kirja-agenttien verkosto dPictus. Mukaan pääsivät Maija Hurmeen Kaikki löytämäni viimeiset, Erika Kallasmaan ja Ylva Karlssonin Nuku jo, Viljo!, Marika Maijalan Taikurinkukka sekä Mimi Åkessonin ja Linda Bondestamin Kaikki toiset.
