Sisällys
Monipuolinen kirjatarjonta sytyttää nuorten lukuinnon, Kaisa Laaksonen
Täydellisen nuortenkirjan metsästys, Annu Viheriälehto
Nuortenkirja. Nyt, Sini Helminen
Pulssi: Ilon, toivon ja haasteiden ristiaallokossa, J. S. Meresmaa
Kirjastonhoitajan käännösvinkit, Anna Tiitinen
Kotimaisen nuortenkirjan identiteetin kuvaus monipuolistuu, Pyry Aarnio
Lukutikku: Poc-lukupiiri, Aino-Maria Kangas
Seula
Haavi
Puntari
Summary, Maria Lassén-Seger
Pääkirjoitus: Monipuolinen kirjatarjonta sytyttää nuorten lukuinnon
Nuorten yksinäisyys, pahoinvointi ja mielenterveysongelmat ovat viimeaikaisten uutisten mukaan lisääntyneet. Nuoret tarvitsevat aikuisten huomiota ja monenlaista tukea. Myös kirjallisuus voi tarjota nuorelle tukea, auttaa löytämään elämälle merkityksiä ja helpottaa yksinäisyyttä. Aivan kuten elämässä muutenkin, nuori tarvitsee tässäkin asiassa aikuisen opastusta ja kannustusta, sekä lukuinnon syttymiseen että oikeanlaisen kirjan löytämiseen. Tämä kuitenkin edellyttää, että nuorille on tarjolla riittävästi sopivaa kirjallisuutta.
Nuoret, aivan kuten aikuisetkin, ovat keskenään hyvin erilaisia. Nuorten maku niin musiikissa, elokuvissa kuin muissakin kulttuurituotteissa on eriytynyttä, ja oman maun ja mielipiteiden esille tuominen tärkeää. Sen vuoksi on syytä kiinnittää huomiota nuortenkirjallisuuden monipuolisuuteen. Tällä hetkellä kotimainen nuortenkirjallisuus on sisällöiltään, päähenkilöiltään ja kerronnaltaan aiempaa moniäänisempää, ja mm. sukupuolten moninaisuus ja erilaiset kulttuuritaustat ovat tulleet viime vuosina vahvemmin esille. Nykyään tarvittaisiin entistä enemmän myös tasoltaan ja sivumäärältään vaihtelevaa kirjallisuutta, sillä nuorten lukutaidon tasossa on suuria vaihteluita. Samaan aikaan nuortenkirjojen julkaisumäärät ovat kuitenkin viime vuosina kääntyneet Lastenkirjainstituutin Kirjakori-tilastojen mukaan laskusuuntaan.
Suoraan sanoen nuortenkirjatarjonnasta on yhä helpompi löytää monipuolisesti tytöistä kertovia teoksia. Vaikka poikien vähäiseen lukuintoon on kiinnitetty erityistä huomiota, on täsmälääkkeeksi vähän lukevien poikien lukuinnon kasvattamiseen tarjolla lähinnä helppoa ja hauskaa. Kaikki pojat eivät kuitenkaan halua lukea vain humoristisia kirjoja, joissa on alle sata sivua. Se ei myöskään tarjoa kovin pitkää kirjallista polkua ja mahdollisuutta innostua syvällisemmin, vaan toimii lukuinnon sytyttäjä lähinnä silloin, kun koulussa on pakko saada edes yksi opus luettua. Fantasiaa löytyy kyllä innokkaille lukijoille, mutta realististen nuortenkirjojen puolelle toivoisin lisää myös poikien – ja ihan kaikkien nuorten – arjesta kertovia teoksia, joiden aiheissa ja teemoissa olisi riittävää vaihtelua.
Suomessa julkaistaan paljon laadukasta, monipuolista ja korkeatasoista nuortenkirjallisuutta. Mutta siitäkin iso osa jää täysin näkymättömiin. Suomessa julkaistava nuorten käännöskirjallisuus keskittyy pitkälti angloamerikkalaiseen kirjallisuuteen, vaikka juuri eri kielialueilta käännettävät teokset voisivat tuoda kirjallisuuteen toivottua monipuolisuutta. Riittävän laaja ja moninainen nuortenkirjavalikoima tukee nuorten lukuinnon kasvattamista. Mutta laajan valikoiman ylläpitämiseen tarvitaan myös aikuisten tukea – niin kirjojen lainaamiseen, ostamiseen, esillä oloon kuin oikean kirjan löytämiseen. Nuortenkirjallisuus ja nuorten lukuinto ei kehity ilman aikuisten vahvaa tahtoa edistää sitä.
Kaisa Laaksonen
Tiivistelmä
Vuoden ensimmäinen Onnimanni keskittyy nuortenkirjallisuuteen ja YA-kirjallisuuteen. Kummankin kirjallisuuden alueen tarjonta on vähentynyt viime vuosina Suomessa sekä kotimaisen että käännetyn osalta. Lähtökohdiltaan, kiinnostuksen kohteiltaan ja taidoiltaan erilaisille lukijoille kaivataan nyt entistä laajempaa kirjavalikoimaa.
Annu Viheriälehto tiivistää artikkeliinsa pitkäaikaista kokemustaan yläkoulun äidinkielen ja kirjallisuuden opettajana. Lyhyitä (alle 200 sivua) ja nuoria kiinnostavista aiheista kirjoitettuja kirjoja tarvittaisiin paljon nykyistä enemmän. Sujuvasti lukeva nuorikin voi lukea tavallisten nuortenkirjojen ohessa välillä selkokirjoja. Säeromaanien ja kuvitettujen nuortenkirjojen lisäksi Viheriälehto kannustaa rohkeasti käyttämään opetuksessa näytelmätekstejä, joita voidaan lukea yhdessä ääneen.
Kirjastonhoitaja Sini Helminen summaa artikkelissaan reilun kymmenen vuoden aikana tapahtuneita muutoksia kotimaisessa nuortenkirjallisuudessa. Angloamerikkalainen nuorille aikuisille suunnattu YA rantautui Suomeen 2000-luvun alussa. Vähitellen suomalaiset nuortenkirjailijat ryhtyivät kirjoittamaan käännösten innoittamina vastineita, joissa huomioitiin suomalaista kansanperinnettä. Kansainväliset vaikutteet korostuvat eniten scifissä ja fantasiassa. YA-kirjat aiheuttavat kirjastoammattilaisille paljon päänvaivaa sen suhteen, mihin hyllyyn ne on mielekästä sijoittaa, jotta kirjat löytäisivät lukijansa. Suomessa ei ole Yhdysvaltojen tapaan syntynyt buumia, jossa aikuiset innostuvat lukemaan YA-kirjoja.
Nuortenkirjojen erilaiset luokittelukäytännöt hämmentävät myös neljää nuortenkirjailijaa (Ansu Kivekäs, Mikko With, Leena Paasio ja Satu Leisko), joita J. S. Meresmaa on haastatellut. Nuortenkirjat eivät saa Suomessa riittävästi mediahuomiota. Realistisen nuortenkirjan kirjoittamisessa kirjailijat tekevät aiempaa enemmän taustatyötä nuorten kanssa ja he käyttävät myös usein nuoria tekstiensä koelukijoina.
Lastenkirjainstituutin kirjastonhoitaja Anna Tiitinen lukee vapaa-ajallaan paljon yhdysvaltalaista YA-kirjallisuutta heti tuoreeltaan englanniksi. Suomalaisissa kirjakaupoissa nostetaan nykyisin jo esille sosiaalisessa mediassa nousseita englanninkielisiä YA-kirjoja. Suomeen käännettävistä nuortenkirjoista valtaosa (70 %) tulee Yhdysvalloista. Tiitisen toivelistalla on silti lisää käännöksiä lähihistoriaa tai ihmiskunnan tulevaisuutta kiinnostavasti kuvaavista yhdysvaltalaisista YA-kirjoista. Yhdysvalloissa jo hyvinkin yleiset sisältövaroitukset ovat vasta vähitellen yleistymässä suomalaisissa YA-kirjoissa.
Sekä Helmisen että Tiitisen artikkeleissa tuodaan kummassakin esille se, kuinka nuortenkirjat antavat jo äänen monenlaisille nuorille. Pyry Aarnio on opinnäytteessään tarkastellut neljää suomalaista nuortenromaania, joissa on transmaskuliininen henkilöhahmo Analyysin kohteena ovat Marja Björkin Poika, Siri Kolun Kesän jälkeen kaikki on toisin, Riina Mattilan Järistyksiä ja Johanna Hulkon Suojaava kerros ilmaa. Sekä nuoruus elämänvaiheena että transsukupuolisuus esitetään näissä romaaneissa eräänlaisena välitilana, jossa siirrytään identiteettipositiosta toiseen. Romaanit hyödyntävät metaforista kuvakieltä sanoittaessaan uudelleen transsukupuolisuuteen aiemmin liitettyjä negatiivisia kertomisen tapoja.
Aracelis Correa ja Téri Zambrano perustivat POC-lukupiirin Helsinkiin 2020, koska halusivat itse lukea enemmän POC-kirjailijoiden teoksia. Kahdessa vuodessa lukupiiri on laajentunut ja nykyisin se tarjoaa jo monipuolista kirjallisuustoimintaa kouluihin. Aino-Maria Kankaan haastattelussa Correa ja Zambrano kertovat, että lukupiirit antavat vertaistukea POC-nuorille mutta hyödyttävät muitakin oppilaita lisätessään ymmärrystä moninaisuudesta.
Päivi Heikkilä-Halttunen
