Kaksi kuvakirjaa ehdolla pohjoismaiselle palkinnolle
Pohjoismaisen lasten- ja nuortenkirjapalkinnon Suomen ehdokkaiksi on nimetty Malin Kivelän, tanskalaisen Martin Glaz Serupin ja Linda Bondestamin kuvakirja Om du möter en björn (Förlaget 2021, suom. Jos kohtaat karhun, Teos) sekä Riina Katajavuoren ja saksalaisen Martin Baltscheitin Oravien sota (Tammi 2021).
”Raikkaanröyhkeä kuvakirja kirvoittaa parodisen opettavaisella otteellaan ja yhteiskunnallisella tarkkanäköisyydellään väristyksiä ja nauruja”, totesi raati karhukirjasta. Oravien sotaa raati kiitti ytimekkäästä ja hienovireisestä tekstistä ja väritykseltään voimakkaista graafisista kuvista, jotka ovat täynnä symboliikkaa: ”Sana ja kuva yhdessä muodostavat kokonaistaideteoksen, joka ei aliarvioi lasta – ei kaunistele, ei varo, ei sievistele – mutta ei missään vaiheessa jätä lukijaansa yksin. Kuvakirja ottaa lasta kädestä ja kuljettaa hänet sodan kauhujen läpi kohti toivoa ja yhteisymmärrystä”.
Suomen raatiin kuuluvat LKI:n toiminnanjohtaja Kaisa Laaksonen, Laura Valojärvi, Maria Lassén-Seger ja Mikael Gros. Ehdokasasettelussa otettiin huomioon vuosina 2020 ja 2021 ilmestyneet lasten- ja nuortenkirjat. Kaisa Laaksonen on myös lopullisen valinnan kaikista pohjoismaisista ehdokkaista tekevän raadin puheenjohtaja. Kaksivuotinen puheenjohtajakausi päättyy tänä vuonna.
– Pohjoismainen raati kokoontuu syyskuussa kaksipäiväiseen kokoukseen, jossa voittaja valitaan. Kirjat tulevat luettavaksi suomeksi, ruotsiksi, norjaksi ja tanskaksi. Suomen- ja islanninkielisistä sekä saamelaisista kirjoista teetetään käännös jollain näistä kielistä.
– Ehdokkaita on 13, eli kaksi Islannista, Norjasta, Ruotsista, Suomesta ja Tanskasta, sekä saamelaisalueen, Grönlannin ja Färsaarten ehdokaskirjat. Tänä vuonna ehdolla on peräti kahdeksan kuvakirjaa, Laaksonen kertoo.
Palkintoehdokkaat käsittelevät myös vaikeampia aiheita, kuten ennakkoluuloja ja hyväksyntää, sotaa, sukupuolirooleja, identiteettiä ja etnisyyttä. Kirjoista löytyy myös luonnon vimmaista kuvausta, ekokritiikkiä ja rakkautta. Pohjoismaisen lasten- ja nuortenkirjapalkinnon saaja julkistetaan marraskuun alussa Helsingissä järjestettävässä Pohjoismaisen neuvoston istunnossa.
Kotimaisia palkintoja
Janina Orlov on saanut Mikael Lybeck -palkinnon pitkään jatkuneesta kirjailijoiden ja kirjallisuuden eteen tekemästään työstään Suomessa. Suomen- ja venäjänkielisen lasten- ja nuortenkirjallisuuden lisäksi hän on kääntänyt aikuisten kaunokirjallisuutta, mm. Katja Ketun, Rosa Liksomin, Sofi Oksasen ja Riikka Pulkkisen tuotantoa. Orlov on työskennellyt myös Tukholman yliopistossa kirjallisuuden lehtorina, opetusalanaan lasten- ja nuortenkirjallisuus. Palkintoa jakaa Finlands svenska författareförening.
Harri István Mäki on saanut Suomen Kirjailijaliiton Tirlittan-palkinnon tunnustuksena tähänastisesta tuotannostaan ja työstään suomalaisen kirjallisuuden hyväksi.
Mäen esikoisromaani ilmestyi vuonna 1999 ja sen jälkeen hän on kirjoittanut yli 70 teosta, joista suurimman osan lapsille ja nuorille, sekä draamaa, selkokirjoja ja romaaneja aikuisille. Mäen tuotannolle tunnusomaisia ovat nopeakäänteiset seikkailut ja eläinhahmot. Mäki on tehnyt myös pitkän uran luovan kirjoittamisen ja sanataiteen opettajana Oriveden opistolla ja muissa oppilaitoksissa.
Vuoden sanataidetekopalkinnon on saanut Veera Vähämaa sanataideopettajien koulutukseen liittyvästä selvityksestään. Vähämaa esittää koulutuksen lisäämistä AMK- tai yliopistotasolle, jotta sanataidekasvatuksen korkea taso ja tasalaatuisuus saadaan turvattua. Palkintoa jakaa Suomen sanataidekasvatuksen seura. Turkulainen Vähämaa työskentelee sanataidekasvattajana ja lastenkirjailijana.
Anne-Maija Aallon Mistä valo pääsee sisään (Otava 2021) sai kirjavaikuttajien äänestyksessä Blogistanian kuopus -palkinnon. Toiselle ja kolmannelle sijalle ylsivät Dess Terentjevan Ihana (WSOY) ja Anniina Mikaman Myrrys (WSOY). Myrrys sai myös Tampereen Juhannuskylän yläkoulun jakaman Minna Canthin perillinen -palkinnon.
Johanna Lumme on saanut Otavan kirjasäätiön Kaarina Helakisa -palkinnon. Lumme on kuvittanut mm. Seikkailujen aapinen -sarjan oppimateriaalit sekä kirjoittanut ja kuvittanut Viidakon väki -kuvakirjasarjan. Viimeisin suurtyö on Tähtiviltti-lastenrunoantologian kuvitus. ”Kun antologia sisältää yli 650 runoa eri vuosikymmenten runoilijoilta, kuvitus on kuin tilkkutäkin sommittelua: jokainen tilkku on omanlaisensa, mutta palaset eivät saa riidellä keskenään. – – Lumme on ratkaissut vaativan tehtävän linjakkaasti ja pelkistäen. Tähtiviltin värikylläiset kuvat eivät tyrkytä tulkintoja vaan opastavat runon ovella seisovaa lukijaa, viittovat hänet hilpeästi sisään runouden maailmaan, jossa jokaisella on lupa kokea runo omalla tavallaan”, todettiin perusteluissa.
Suomen kirjataiteen komitean Vuoden kauneimpien kirjojen listalle ylsi kahdeksan lastenkirjaa: Juha Virta & Marika Maijala: Filippa ja kumppanit: Väriverstas (Etana Editions), Liisa Kallio: Jokainen (Etana Editions), Kaisa Happonen & Anne Vasko: Mur ja metsän ilta: iltasatuja isoille ja pienille (Tammi), Riina Katajavuori & Martin Baltscheit: Oravien sota (Tammi), Pasi Lönn & Pirita Tolvanen: Rallitalli (Tammi) sekä Helena Karsikas: Rantakadun rappusilta (kuv. Ilja Karsikas, Karsikas & Karsikas). Onnistuneimpien kansien kategoriassa palkittiin lisäksi Henrika Anderssonin Bokstadsvärldar (Förlaget, kuv. Maria Sann) ja Sanna Manderin Min lilla häxa (Schildts & Söderströms, kuv. Sanna Mander).
Kansainvälisiä tunnustuksia
Lastenkirjailija ja -kuvittaja Eva Lindström (s. 1952) palkittiin kansainvälisellä ALMA-palkinnolla hauskuutta ja viisautta yhdistävästä lastenkirjatuotannostaan. Lindström on tehnyt yli 30 omaa kuvakirjaa ja kuvittanut lisäksi muiden teksteihin perustuvia lastenkirjoja. Palkintoraati kiitti hänen erityistä taitoaan luoda kuvan ja sanan välille kunnianhimoista dialogia. Suomennoksina tunnetaan kolme Lindströmin kuvittamaa lastenkirjaa: Inger Lindahlin Zigge zetalla (Tammi 2005, suom. Marja Kyrö), Siv Widerbergin Olipa kerran isä ja äiti (WSOY 1988, suom. Paula Karlsson) ja Sven-Olof Lorenzenin Pikku-Mäyrä, autonkorjaaja (Gummerus 1986, suom. Kaarina Kolu).
H. C. Andersenin mitalilla palkittiin Bolognan kirjamessuilla ranskalainen lastenkirjailija
Marie-Aude Murail ja korealainen kuvittaja Suzy Lee. Murail (s. 1954) on kirjoittanut lähes sata kirjaa lapsille ja aikuisille. Hän yhdistelee romaaneissaan monia teemoja politiikan, historian ja rakkauden teemoja. Kirjailijan työnsä ohessa hän kampanjoi lasten lukutaidon puolesta sekä puolustaa pakolais- ja maahanmuuttajalasten oikeuksia. Suomennoksena tunnetaan vain yksi hänen helppolukuinen lastenkirjansa Antonio-sedän erikoinen allergia (Mäkelä 2008, suom. Kira Poutanen).
Suzy Lee (s. 1974) on niittänyt mainetta erityisesti sanattomien kuvakirjojen tekijänä: kirjat Mirror (2003), Wave (2008) ja Shadow (2010) muodostavat yhdessä Border-trilogian. Lee kiteyttää kuvituksiinsa todellisuuden ja mielikuvituksen välimaastossa liikkuvia mielihyvän ja jännitteiden tuntoja.
Maria Nikolajeva on saanut Ruotsin IBBY:n jakaman Gulliver-palkinnon pitkään jatkuneesta urastaan lasten- ja nuortenkirjatutkimuksen parissa. Nikolajeva ryhtyi vuonna 2020 järjestämään lastenkirjallisuuteen liittyviä elämyksellisiä kävelyretkiä, joissa osallistujat pääsevät nauttimaan hänen laajasta tietämyksestään moniaistisesti ja koronaturvallisesti.
Kirjoituskilpailu
Otava etsii nuortenromaanikilpailulla uusia realistisen nuortenkirjan käsikirjoituksia, jotka ovat vahvasti ajassa kiinni ja sovellettavissa myös audiovisuaaliseen muotoon. Kilpailuun voi osallistua suomenkielisellä käsikirjoituksella. Kilpailu on avoin kaikille 18 vuotta täyttäneille kirjoittajille, jotka eivät ole ennen julkaisseet kaunokirjallista teosta nuorille. Osallistumisaika on 1.8. ̶ 1.11.2022. Kilpailun voittaja julkistetaan maaliskuussa 2023. Lisätietoa Otavan verkkosivuilta.