Kuva: Eva-Stina Kjellman
Kuva: Niklas Sandström
Ajankohtainen kuvakirja kuvaa koskettavasti pakolaislapsen tunteita
Vuoden 2022 Punni-kirjallisuuspalkinto jaetaan Frank Furun ja Linda Bondestamin kuvakirjalle Ni är inte min mamma (Förlaget 2021). Palkinnon arvo on 600 €. Pietarsaaressa asuva Frank Furu on työskennellyt yksintulleiden pakolaislasten kanssa miltei kymmenen vuoden ajan. Ni är inte min mamma on hänen esikoisteoksensa. Linda Bondestam on helsinkiläinen kuvittaja ja kuvakirjataiteilija. Kirja on ilmestynyt suomeksi nimellä Mutta te ette ole äiti (suomennos Katri Tapola, Etana Editions 2021).
Ni är inte min mamma on rohkea ja tärkeä avaus. Furu tarkastelee pakolaislapsen silmin uutta elinympäristöä, tavoittaa lapsen kokemukset ja turhautumisen hyvää tarkoittavien aikuisten keskellä sekä kuvaa koskettavasti äidin ikävää. Kirja on vähäeleinen ja vaikuttava kokonaisuus, jossa teksti ja kuvitus tukevat upeasti toisiaan. Furun esikoisteoksen kerronta on vahvaa ja pysäyttävää.
Kirjan päähenkilö, leikki-ikäinen Aysha, on saapunut pakolaisena yksin vieraaseen maahan. Hän asuu vastaanottokeskuksessa, jonka työntekijät ovat ystävällisiä ja auttavaisia. He eivät kuitenkaan ole äiti. Tarinan tapahtumat alkavat syksyn 2015 pakolaiskriisistä, mutta kirja on entistä ajankohtaisempi Ukrainan sodan vuoksi. Ni är inte min mamma lisää kaikenikäisten lukijoiden ymmärrystä ja myötätuntoa sodan vuoksi kotinsa jättäneitä lapsia – ja aikuisia – kohtaan.
Palkinnon lisäksi jaetaan neljä kunniamainintaa. Punni-palkintoehdokkaiden joukossa oli tänä vuonna useita hienoja esikoisteoksia ja rohkeita avauksia, jotka raati halusi nostaa esiin. Kunniamaininnan saavat Emilia Aakon ja Veera Aron lastenkirja Kaiho-kotitonttu ja karanneet kärsiväiset (Kumma-kustannus 2021), Anna Elina Isoaron ja Mira Malliuksen kuvakirja Sinä yönä tuli talvi (WSOY 2021), Veera Salmen nuortenkirja Olin niinku aurinko paistais (Otava 2021) ja Otto Tähkäpään ja Ilpo Rybatzkin tietokirja Telin tutkimusmatka tulevaisuuksiin (Tammi 2021).
Lastenkirjainstituutin Punni-palkinto jaetaan kotimaiselle lasten- tai nuortenkirjan tekijälle esikoisteoksesta tai rohkeasta avauksesta lasten- ja nuortenkirjallisuudessa. Kirsi Kunnaksen Punni on hauska ja viisas kertomus erilaisuuden hyväksymisestä (Tiitiäisen tarinoita, WSOY 1957). Punni-jänis on toisenlainen kuin muut, joiden mielestä Punnin kaltaista ei voi ollakaan.
Palkintoraadin asiantuntijajäseninä toimivat kirjastopalvelupäällikkö Jarna Hara ja vs. kirjastonjohtaja Päivi Muukkonen. Lastenkirjainstituutin kannatusyhdistyksen jäsenedustajana toimi luokanlehtori Johanna Asplund ja nuorisojäsenenä Salla Mustalammi. Raadin puheenjohtajana toimi Lastenkirjainstituutin kirjastonhoitaja Anna Tiitinen.
Palkintoperustelut
Frank Furu ja Linda Bondestam: Ni är inte min mamma. Förlaget.
Leikki-ikäinen Aysha on saapunut pakolaisena yksin vieraaseen maahan. Hän asuu Suomessa vastaanottokeskuksessa, jonka työntekijät ovat hyvin ystävällisiä ja auttavaisia. He eivät kuitenkaan ole äiti. Ayshalla on äitiä kova ikävä, ja ikävä purkautuu usein suruna ja itkuna. Epävarmassa tilanteessa ulkopuolisuuden tunnetta lisää yhteisen kielen puuttuminen. Huonoina päivinä Aysha saa onneksi apua ja tukea keskuksen aikuisilta ja lapsilta. Lohtua tuo myös toive äidin ja perheen jälleennäkemisestä.
Frank Furun ja Linda Bondestamin kuvakirja Ni är inte min mamma (Förlaget 2021) on rohkea ja tärkeä avaus. Furun esikoisteos tarkastelee pakolaislapsen silmin uutta elinympäristöä, tavoittaa lapsen kokemukset ja turhautumisen hyvää tarkoittavien aikuisten keskellä sekä kuvaa koskettavasti äidin ikävää. Kirja lisää ymmärrystä ja myötätuntoa sodan vuoksi kotinsa jättäneitä lapsia – ja aikuisia – kohtaan.
Ni är inte min mamma on vähäeleinen ja vaikuttava kokonaisuus, jossa toteava teksti ja maanläheinen kuvitus tukevat upeasti toisiaan. Vaikka tekstiä on niukasti, on Furun kerronta vahvaa ja pysäyttävää. Bondestamin taidokkaat kuvat täydentävät tarinassa ilmaistuja suuria tunteita lapsille ja aikuisille tarkasti ikuistetuilla ilmeillä ja eleillä.
Furun ja Bondestamin teos ei kaunistele yksintulleen pakolaislapsen sopeutumisprosessia. Kuvituksessa esiintyvät tuotemerkit ankkuroivat jo konkreettisesti Suomeen, mutta muistot ja unet vievät vielä pitkään äidin ja muiden läheisten luokse. Ayshan kasvua ja kotiutumista kuvataan kauniisti vuodenaikojen vaihtumisen myötä, ja kesän tullen on jo hieman helpompi olla.
Kirjan lukeminen on kokonaisvaltainen kokemus, joka tuntuu joka puolella kehoa ja jättää jäljen pitkäksi aikaa. Kirjan tapahtumat alkavat syksyn 2015 pakolaiskriisistä, mutta Ayshan tarina on entistä ajankohtaisempi Ukrainan sodan keskellä. Ni är inte min mamma kannattaa lukea yhdessä lapsen kanssa, ja tarinan kuvaamista tilanteista ja herättämistä tunteista on hyvä keskustella lukuhetken jälkeen. Vaikka kirjassa on murhetta, se antaa myös toivoa kaikenikäisille lukijoille.
Kunniamaininnat
Emilia Aakko ja Veera Aro: Kaiho-kotitonttu ja karanneet kärsiväiset. Kumma-kustannus.
Emilia Aakon ja Veera Aron lastenromaanissa Kaiho-kotitonttu ja karanneet kärsiväiset (Kumma-kustannus 2021) käsitellään modernin sadun keinoin vanhemman masennusta. Kaiho-tonttu asettuu Koikkalaisten kotiin murhearkkunsa kanssa, mutta ei ehdi kiireidensä keskellä huolehtia arkustaan. Lopulta arkkuun suljetut kärsiväiset eli ihmisten murheet karkaavat ja kiinnittyvät perheen isään. Isällä todetaan masennus ja hän aloittaa käynnit mielentohtorilla. Terapian myötä isä alkaa vähitellen palautua omaksi itsekseen.
Aakon ja Aron esikoisteos onnistuu kertomaan mielenterveysongelmista lämminhenkisesti ja lapsentasoisesti. Isän masennuksen ohella kirjassa kuvataan inhimillisesti yksinäisyyttä ja epävarmuutta pihapiirissä asuvan maahishahmon kautta. Sensitiivisestä aiheesta huolimatta Aakon kerronta on hyväntuulisen hykerryttävää ja Aron kuvat veikeitä ja viehättäviä. Sekä kieli että kuvitus ovat täynnä herkullisia yksityiskohtia.
Anna Elina Isoaro ja Mira Mallius: Sinä yönä tuli talvi. WSOY.
Anna Elina Isoaron ja Mira Malliuksen kuvakirja Sinä yönä tuli talvi (WSOY 2021) kertoo isoveljestä, jonka kauan odottama pikkuveli ei saavukaan kotiin. Vanhemmat lähtevät syyspäivänä sairaalaan ja kertovat palatessaan, että pikkuveli kuoli samalla kun syntyi. Samana yönä alkoi talvi. Suru ja menetys saavat talven tuntumaan loputtomalta, ja isoveli ikävöi sekä pikkuveljeä että äidin naurua. Hitaasti suru muuttaa muotoaan ja viimein alkaa tuntua siltä, että elämä jatkuu sittenkin menetyksestä huolimatta.
Isoaron esikoiskuvakirjan kieli on kaunista ja tavoittaa lapsikertojan monenlaiset tunteet. Malliuksen herkkä kuvitus kulkee hienosti tarinan rinnalla ja helpottaa kirkkaalla värimaailmallaan rankan aiheen käsittelyä. Kirja tarjoaa tukea ja lohtua vastaavanlaisen menetyksen kokeneille perheille. Tarina on surullisesta lähtöasetelmastaan huolimatta toiveikas, josta kertojan uusi naapuri ja ystävä, Toivo, myös konkreettisesti viestii.
Veera Salmi: Olin niinku aurinko paistais. Otava.
Veera Salmen nuorille suunnatussa säeromaanissa Olin niinku aurinko paistais (Otava 2021) eletään kevättä 2020. Yläkoulua käyvän Gabrielin yksinhuoltajaäiti sairastuu koronaan ja Gabrielille lankeaa vastuu arjen pyörittämisestä ja pikkusiskon etäkoulusta. Epätoivo ja ahdistus kasvavat, kun rahat loppuvat eikä äiti parane. Gabriel pelkää, että sosiaaliviranomaiset kuulevat äidin sairaudesta ja yrittää siksi selvitä yksin. Hän ei kerro tilanteesta edes tyttöystävälleen Aavalle. Lopulta Gabriel pyytää apua perheystävältä, ja äitikin paranee.
Salmen nuortenkirja tarjoaa traagisen ajankuvan koronan vaikutuksista: syrjäytymisestä, masennuksesta ja yksinolosta. Sulkeutuneessa yhteiskunnassa arjesta tulee nopeasti raskasta päivittäisten kontaktien ja kohtaamisten puuttuessa. Rankka aihe kevenee Salmen ilmavilla, lyyrisillä lauseilla, tekstin erilaisilla asetteluilla sekä ensirakkauden huumaavalla kuvauksella. Harmauden ja synkkyyden keskellä hymy voi valaista kuin aurinko.
Otto Tähkäpää ja Ilpo Rybatzki: Telin tutkimusmatka tulevaisuuksiin. Tammi.
Otto Tähkäpään ja Ilpo Rybatzkin tarinallinen tietokirja Telin tutkimusmatka tulevaisuuksiin (Tammi 2021) on ensimmäinen kotimainen lastenkirja tulevaisuudentutkimuksesta. Kirjassa Teli saa äidiltään vanhan Delfoi-nallen, joka herää yllättäen eloon. Delfoi on ollut perheessä pitkään ja nähnyt maailman muuttuvan. Nalle saa Telin kiinnostumaan tulevaisuudesta ja neuvoo Teliä aikakoneen rakennuksessa. Aikakoneella Teli vierailee kolmessa mahdollisessa, eri asioita painottavassa tulevaisuudessa.
Tähkäpään ja Rybatzkin esikoisteos on kunnianhimoinen ja ajankohtainen kirja. Vaihtoehtoisten kehityskulkujen pohtiminen juuri nyt, monenlaisten epävarmuuksien keskellä, saa oivaltamaan, että tulevaisuus ei tapahdu, se tehdään. Tähkäpään mukaansatempaavan tarinan kanssa vuorottelevat tietoiskut ja pohdintatehtävät on laadittu selkeästi. Rybatzkin mustavalkoiset kuvat elävöittävät tekstiä ja värikuvat saavat mielikuvituksen laukkaamaan.
