Haavi 2/2021

Punni-palkinto rankan aiheen esiin nostajille

Maria Lassila ja Maria Vilja saivat esikoisteoksestaan Eeva ja Harmaakaapu (Karisto 2020) Lastenkirjainstituutin Punni-kirjallisuuspalkinnon. Raadin perusteissa korostettiin, että sen aihe, läheisen itsemurha, on tärkeä ja rohkea avaus, jota on harvoin käsitelty lastenkirjoissa.

Raadin mukaan Eeva ja Harmaakaapu lisää ymmärrystä vaikeasta ja herkästä aiheesta, joka koskettaa tuhansia perheenjäseniä ja läheisiä ja se painottaa lapsen ja aikuisen avoimen vuorovaikutuksen merkitystä vaikeissakin asioissa. Lapselle voi puhua kuolemasta rehellisesti ja samalla lapsentasoisesti.

Virtuaalisessa palkinnonjakotilaisuudessa Lassila ja Vilja iloitsivat tunnustuksesta ja kertoivat arvostavansa myös aikuisen lukukokemusta. Lapsilukijoissa kirja on herättänyt paljon kysymyksiä ja he ovat kokeneet kirjan tarinan jännittävänä.

Maria Lassila ihastui Maria Viljan kuvitusportfolioon ja ehdotti kaimaansa kuvittajaksi kustannustoimittajalle Sirja Kuneliukselle. Viljan kuvissa on valoa ja varjoa, jotka molemmat ovat elämään kuuluvia perussävyjä. Lassila ja Vilja toivovat kirjan rohkaisevan ihmisiä kohtaamaan elämän yhdessä muiden kanssa sellaisena kuin se on.

Viidettä kertaa jaetun Punni-Palkinnon lisäksi kunniamaininnan saivat kolme teosta: Elina Kilkun nuortenromaani Ihana tyttö (Bazar 2020), Reetta Niemelän ja Sanna Pelliccionin tietokirja Älä vihaa minua (Karisto 2020) sekä Miikka Pörstin ja Anne Vaskon kuvakirja Gorilla (S&S 2020).

Palkintoraatiin kuuluivat kirjastopalvelupäällikkö Jarna Hara. Celian suunnittelija, lasten- ja nuortenkirjallisuuden kokoelmavastaava Marjo Kauttonen, luokanopettaja, lastenkirjabloggari Kia Raevaara, yhdeksäsluokkalainen nuorisojäsen Helmi Pellikka sekä Lastenkirjainstituutin Lukemo-sivuston tiedottaja Lotta Luukila (pj.).

 

Ranskalainen lasten- ja nuortenkirjailija Jean-Claude Mourlevat (s. 1952) on saanut Astrid Lindgrenin muistoksi vuosittain jaettavan ALMA-palkinnon. Mourlevat on kirjoittanut vuodesta 1997 lähtien lapsille satua ja fantasiaa. Edeltävien sadunkertojien perinne näkyy selkeästi hänen teoksissaan, mutta silti hän myös tietoisesti uudistaa modernia satua.  Mourlevat´n tuotantoa on käännetty 20 kielelle, mutta ei vielä suomeksi.

Kuvittaja Matti Pikkujämsä on saanut Otavan kirjasäätiön Kaarina Helakisa-palkinnon. ”Matti Pikkujämsä on mestari kiteyttämään sisäisen näkemyksensä visuaaliseen muotoon rohkeiksi ja ilmaisuvoimaisiksi kuviksi. Jokainen viiva ja siveltimenveto on silkkaa ilmaisua, joka avaa, tukee ja laajentaa hänen kuvittamansa kirjan viestiä”, sanottiin perusteluissa.

Suomen Kirjataiteen komitean vuoden kauneimpien lasten- ja nuortenkirjojen listalle nostettiin viisi kuvitettua lastenkirjaa: Hannamari Ruohosen Ei Rane, ei! (Etana Editions), Aino-Maija Metsolan Oma maa mansikka (Etana Editions), Laura Ruohosen, Erika Kallasmaan & Petri Kumelan Otus opus. Runoa ja totta pienistä eläimistä (Otava), Marika Maijalan Suden hetki (Etana Editions) ja Meria Palinin Taikapuikot (Etana Editions).

Tampereen kaupungin kirjallisuuspalkinnon saivat Päivi Lukkarilan nuortenromaani Kuinka saavutetaan Zanshin (Nokkahiiri 2020) sekä Meri & Aleksi Korpelan kuvakirja Peloton Peltohiiri: Kaksintaistelu (Otava 2020).

Storytel-suoratoistopalvelun äänikirjapalkinnon lasten- ja nuortenkirjojen kategoriassa sai Sinikka ja Tiina Nopolan lastenkirja Heinähattu ja Vilttitossu loman tarpeessa (Tammi 1992), jonka on lukenut äänikirjaksi näyttelijä-muusikko Vuokko Hovatta.

Nextoryn  E-Books Awardsin eniten Suomessa luettujen tai kuunneltujen lastenkirjojen kateogoriassa kolmannelle sijalle ylsi Markus Majaluoman ja Mikko Kunnaksen Albi hammaslääkärissä (Kvaliti). Ykkössijalle ylsi Gunilla Bergströmin Mikko Mallikas saa kaverin (Bok-Makaren) ja kakkosena oli Sven Nordqvistin Viiru osaa (Tammi).  Ruotsalaisen sähkö- ja äänikirjojen tilauspalvelun Nextoryn palkinto jaettiin nyt toista kertaa myös Suomessa.

Pohjoismaiden neuvoston lasten- ja nuortenkirjallisuuspalkinnon ehdokkaiden joukossa on peräti neljä suomalaisen tekijän teosta: Siiri Enorannan nuortenromaani Kesämyrsky (WSOY 2020), Linda Bondestamin kuvakirja Mitt bottenliv – av en ensam axolotl (Förlaget 2020), Karin Erlandssonin Nattexpressen (kuv. Peter Bergting, Schildts & Söderströms 2020) sekä Kirste Palton pohjoissaameksi kirjoittama nuortenromaani Jođašeaddji násti (kuv. Laila Labba, Davvi Girji, 2019).

Lasten LukuVarkaus -palkinnon ehdokkaina on kuusi vuonna 2020 ilmestynyttä teosta: Vuokko Hurme: Värikkäät: Tiukun salaisuus, kuv. Reetta Niemensivu (S&S), Minna Levola: Tylsä elämäni (Karisto), Kaisa Paasto: Anni kaverinkesyttäjä, kuv. Mari Ahokoivu (Tammi), Sari Peltoniemi: Täältä minä karkaan (RanRan), Anja Portin: Radio Popov, kuv. Miila Westin (S&S) ja Tuutikki Tolonen: Agnes ja unien avain, kuv. Kati Vuorento (WSOY). Voittajan valitsee lapsiraati.

LanttuLit-sivustolla lasten- ja nuortenkirjailijat ja kuvittajat esittelevät teoksiaan ja kertovat työstään sekä vastaavat lasten sekä nuorten heille usein esittämiin kysymyksiin. Sivustolta löytyy myös tehtäviä, linkkejä ja yleistä tietoa kirjojen tekemisestä. Sivuston lyhenne tulee sanoista lasten- ja nuortenkirjojen taustamateriaalit.

WSOY:n Taajuus Z -nuortenkirjapalkinnon voitti Dess Terentjevan säeromaanin muotoon kirjoitettu käsikirjoitus, joka ilmestyy ensi syksynä nimellä Ihastus. Raati ihastui Terentjevan säkenöivään nuoruuden energiaan ja välittömyyteen sekä tapaan, jolla hän antaa lukijan itse oivaltaa tarinan merkityksen. Kilpailulla etsittiin moniäänisempää ja -muotoisempaa uutta suomalaista kirjallisuutta. Terentjeva (s. 1992) on syntynyt Venäjällä ja asuu nykyisin Tampereella.

Kirjastokaistalla julkaistaan elo-lokakuussa 2021 viikoittain Suomentajat lukijoiden luo -hankkeen keskustelusarja, jossa pureudutaan mm. suomentajan työhön ja suomennoksen merkitykseen. Nuortenkirjallisuus on esillä Maija Heikinheimon, Outi Järvisen ja Kaisa Katteluksen keskustelussa ja riimittelyyn ja ääneen lukemiseen paneudutaan Laura Jänisniemen, Sirkka-Liisa Sjöblomin ja Riina Vuokon keskustelussa. Tallenteet tulevat kuunneltaviksi myös Kirjastokaistan sivujen kautta.  Lisätietoa www.lukijoidenluo.turanko.net.

Marikista Melukylään. Ilon Wiklandin satukuvituksia Tamperetalossa Muumimuseon Observatorio-näyttelytilassa 19.9.2021 asti. Avoinna ti–ke 9-17, to–pe 9-19, la–su 10-17. Teokset ovat lainassa Viron Haapsalussa sijaitsevasta Iloni Imedemaa -museosta. Kokonaisuus on laajin Viron ulkopuolella järjestetty näyttely Ilon Wiklandin kuvituksista.

In memoriam

Nuortenkirjaiija Britta-Lisa Joutsen (1925-2021) kuoli 95-vuotiaana Helsingissä 7.3.2021. Hän valmistui diplomiarkkitehdiksi Teknillisestä korkeakoulusta 1948. Joutsenen kaksi 1960-luvun nuortenkirjaa lisäsivät tietoutta Yhdysvalloista. Esikoisteos Maija lähti Kaliforniaan (WSOY 1963) kertoo päähenkilön päiväkirjamerkintöjen kautta perheen automatkasta New Yorkista Kaliforniaan. Taivas mikä sisar (1969) kertoo puolestaan yhdysvaltalaisen vaihto-oppilaan tulosta Suomeen. Lastenromaani Kissa soittaa ovikelloa (1967) on käännetty saksaksi. Lastenromaani Saaressa kasvaa omenapuu (1972) toi esiin luonnonsuojeluaatetta. Yhdysvalloissa on ilmestynyt myös nuortenromaani Lingonberries in the Snow (Follett 1968), jota ei ole suomennettu. Kirja kertoo San Fransiscossa asuvan seitsemäsluokkalaisen Susien ja perheen vierailusta Turussa.