Naapurimaissa samansuuntaista kehitystä myös käännösten määrässä ja digitaalisissa julkaisuissa
Ruotsin lastenkirjainstituutti Svenska Barnboksinstitutet (SBI) julkisti huhtikuun puolivälissä Bokprovning-tilastot vuoden 2020 lasten- ja nuortenkirjallisuudesta Ruotsissa. Ruotsissa lasten- ja nuortenkirjallisuuden julkaisumäärä kasvoi muutamia vuosia sitten huimasti, mutta viimeiset neljä vuotta julkaisumäärä on pienentynyt. Vuoden 2020 Bokprovning-tilastossa on mukana 2037 kirjaa, mikä on kahdeksan prosentin vähennys edelliseen vuoteen verrattuna. Etenkin kuvakirjojen ja nuortenkirjojen määrä on vähentynyt. Vuoden 2017 ennätysmäistä julkaisumäärää 2532 kirjaa pidettiin alalla jo yleisesti ylitarjontana. Kustantamot ovat kertoneet panostavansa määrän sijaan laatuun. Lastenkirjainstituutin Kirjakorissa oli mukana 1203 lasten- ja nuortenkirjaa vuodelta 2020. Väestömäärään suhteutettuna lasten- ja nuortenkirjoja julkaistaan naapurimaissa suunnilleen yhtä paljon.
Vuoden 2020 Bokprovning-raportissa nousee esiin samanlaisia suuntauksia kuin Suomessakin. Kirjamarkkinat ovat keskittyneet suurille kustantajille. Ruotsissa kymmenen eniten julkaissutta kustantajaa julkaisi 49 % kaikista kirjoista ja Suomessa peräti 63 %. Ruotsin Bokprovning-tilastossa eniten kirjoja oli mukana Bonnier Carlsenilta (255 kirjaa), toiseksi eniten Rabén & Sjögreniltä (169 kirjaa) ja kolmanneksi suurin oli Tukan (132 kirjaa). Suomen Kirjakori-tilastoissa eniten kirjoja oli Otavalta (165 kirjaa), toiseksi eniten Mäkelältä (128 kirjaa) ja kolmanneksi eniten WSOY:ltä (87 kirjaa).
Ruotsissa etenkin nuortenkirjojen julkaisumäärä on pienentynyt huomattavasti. Vuonna 2019 nuortenkirjoja oli 163 ja vuonna 2020 peräti 38 prosenttia vähemmän, 114 kirjaa. SBI on tiedustellut kustantajilta syitä nuortenkirjojen vähentyneeseen julkaisumäärään. Merkittävin syy on kustantajien mukaan se, että nuortenkirjoja on vaikea julkaista kannattavasti, eli nuortenkirjojen myynti on vähäistä.
Kotimaisen kirjallisuuden osuus lasten- ja nuortenkirjallisuudessa on kasvanut sekä Suomessa että Ruotsissa. Ruotsissa kotimaisia teoksia on julkaistu käännettyjä enemmän jo vuodesta 2011 lähtien, ja vuosi 2020 kasvatti osuutta entisestään. Kotimaisten kirjojen osuus on Ruotsissa jo 64 prosenttia, minkä arvioidaan olevan suurin koko lasten- ja nuortenkirjallisuuden historiassa. Ruotsalaiset kustantamot ovat kertoneet, että syynä on myös käännöskirjallisuuden huono kannattavuus. Painosten ollessa pieniä käännöskulut kasvavat huomattaviksi. Käännöskielten määrä on vähentynyt sekä Suomessa että Ruotsissa. Pääosa käännöksistä on länsimaisia ja esimerkiksi Etelä-Amerikasta, Afrikasta tai Aasiasta käännetään hyvin vähän, jos mitään.
Ääni- ja e-kirjojen julkaisumääriä ei tilastoida kattavasti
Bokprovning-raportissa on pohdittu laajasti myös digitaalisten julkaisujen, etenkin e- ja äänikirjojen osuutta. Svenska Barnboksinstitutet ei tallenna kokoelmiinsa e- ja äänikirjoja, kuten ei Lastenkirjainstituuttikaan. Digitaalisten kirjojen julkaisumääristä ei ole valtakunnallisia tilastoja kummassakaan maassa.
Arviot digitaalisten julkaisujen määristä perustuvat Svenska Förläggareföreningin eli Ruotsin kustannusyhdistyksen tilastoihin, jossa ovat mukana vain jäsenkustantamot. Ruotsissa julkaistiin kustannusyhdistyksen tilastojen mukaan vuonna 2019 yhteensä 442 äänikirjaa, joista 24 cd-levyllä, ja vuonna 2020 559 äänikirjaa, joista 20 cd-muodossa.
Vastaavasti Suomen Kustannusyhdistys julkaisee vuosittain tilastot kirjojen julkaisumäärästä ja myynnistä. Läheskään kaikki kotimaiset kustantamot eivät kuitenkaan ole yhdistyksen jäseniä. Lasten- ja nuortenkirjojen alueella Ruotsissakin kirjojen julkaiseminen vain digitaalisessa muodossa on edelleen harvinaista. E- ja äänikirjoina julkaistaan useimmiten aiemmin painettuna julkaistuja teoksia. Suomessa vain e-kirjana julkaistiin vuonna 2020 esimerkiksi Veera Ojolan Pientä säätöä (Tammi), joka on ensimmäinen suomalainen chatfiktio.
Suomen Kustannusyhdistyksen tilastojen mukaan Suomessa julkaistiin lasten- ja nuortenkirjoja äänikirjoina 386 ja sähkökirjoina 380. Kaikki kirjat on julkaistu aiemmin fyysisinä kirjoina. Fyysisinä tallenteina julkaistiin 16 lasten- tai nuortenkirjaa. Vuonna 2019 äänikirjoja julkaistiin 390 ja e-kirjoja 225, fyysisinä tallenteina 36. Julkaisumäärä kasvoi siis sähkökirjojen osalta jonkin verran, mutta äänikirjojen julkaisumäärä pysyi lähellä vuoden 2019 tasoa. Sen sijaan kirjojen myynnissä tapahtui huimaa kasvua: kaikkien lasten- ja nuortenkirjojen myynti kasvoi vuoteen 2019 verrattuna 11,9 prosenttia, äänikirjojen osalta 91 prosenttia ja sähkökirjojen osalta peräti 185,4 prosenttia. Sekä Suomessa että Ruotsissa on ollut kasvua jo ennen koronapandemiaa, mutta osaksi myös pandemian aiheuttaman poikkeustilan ja mm. kirjastojen sulkemisen myötä vuoden 2020 myyntiluvuissa kasvu on merkittävää.
Koronakirjoja ja pimeän pelkoa
Ruotsissa koronakirjoja julkaistiin jo keväällä 2020, osa e-kirjoina. Kaikkiaan koronapandemiaan tai viruksiin liittyviä kirjoja on mukana 20–25, mutta osa niistä käsittelee viruksia yleisemmin ja on mahdollisesti kirjoitettu jo ennen pandemiaa. Teoksissa kuvattiin mm. vessapaperin hamstrausta pandemian alussa. Suomessa ilmestyi Jyri Paretskoin K15 – pornoa ja sirkushuveja (Otava), joka sijoittuu koronapandemian aikaiseen poikkeustilaan, jolloin nuoret ovat etäkoulussa. Muutamassa muussa kirjassa käsiteltiin erilaisia viruksia ja keinoja, joilla niiden leviämistä voidaan estää.
Useissa ruotsalaisissa kuvakirjoissa käsiteltiin pimeää ja yötä. Ruotsissa julkaistiin erityisen paljon iltasatuja ja useissa niistä on kauhuelementtejä. Myös hirviöitä esiintyy useissa kuvakirjoissa. Vastaavasti Suomessa julkaistuissa kuvakirjoissa nousi esille yökyläily ja pimeän pelko.
Historiallisissa lasten- ja nuortenkirjoissa huomionarvioista on, kuinka puhtaasti historiallisia kertomuksia ilmestyy vähän, mutta historialliset elementit tulevat esille eri genrejä yhdistävissä hybriditeoksissa. Esimerkiksi historiallinen fantasia tai kirjat, joiden päähenkilö tutkii historiaan liittyviä ilmiöitä voidaan nähdä nykyajan historiaa käsittelevinä lasten- ja nuortenkirjoina. Tällaisia teoksia on ilmestynyt Suomessakin, esimerkiksi Anniina Mikaman Taikuri ja taskuvaras, tai historiaa ja salapoliisitarinoita yhdistävä Tapani Baggen kirjoittama ja Carlos da Cruzin kuvittama Apassit-sarja.
Luontoa ja ympäristöaiheita käsitteleviä kirjoja ilmestyi edelleen runsaasti sekä Suomessa että Ruotsissa. Tietokirjoissa oli Ruotsissakin paljon eläinaiheisia teoksia lapsille. Nuortenkirjoissa huomionarvoista on, että viihteellisiä tai puhtaasti humoristisia nuortenromaaneja oli ruotsalaisessa tarjonnassa vähän.
Muutamissa Ruotsissa julkaistuissa lastenkirjoissa leikitellään kerrontatekniikalla ja muodolla. Esimerkiksi David Sundinin ja Alexis Holmqvistin kirjassa Boken som inte ville bli läst kertoja lukee kirjaa, joka ei halua tulla luetuksi. Kirjassa mainitaan esimerkiksi, että se vaihtaa kirjainten paikkaa sivuilla tai vaihtaa tekstin kokoa, jotta lukeminen ei onnistuisi. Kuvakirjoista löytyy muotoon liittyviä kokeiluja, kuten haitarinmuotoinen teos tai sivujen reiät ja luukut. Lasten- ja nuortenromaaneissa kerrontatekniset ratkaisut liittyvät esimerkiksi verkkosivuille johdattaviin qr-koodeihin tai lisättyyn todellisuuteen. Suomessa kerrontatekniikalla leikitellään esimerkiksi Katri Kirkkopellon kuvakirjassa Mollin iltahepuli (Lasten keskus), jossa lukijaa kehotetaan osallistumaan tarinaan ravistamalla kirjaa tai kääntämällä sivua.
Kaisa Laaksonen
