Lastenkirjainstituutin kirjastoon pyritään tallentamaan kaikki vuoden aikana julkaistut lasten- ja nuortenkirjat. Kokoelma perustuu kustantajien lahjoituksiin. Kiitos lahjoittajille!
Lastenkirjainstituutin kirjanäyttely vuoden 2010 lasten- ja nuortenkirjoista
Suomalaisille lapsille ja nuorille julkaistaan joka vuosi yli 1400 kirjaa. Lastenkirjainstituuttiin pyritään tallentamaan nämä kaikki. Joka kevät edellisvuoden kirjasatoa esitellään kirjastoon kootussa värikkäässä Kirjakori-näyttelyssä.
Lastenkirjainstituutin Kirjakori 2010 -näyttely on esillä instituutin kirjastossa 13.5.2011 saakka. Kirjoihin voi tutustua vapaasti kirjaston ja toimiston aukioloaikoina maanantaisin klo 10–18 ja tiistaista perjantaihin klo 10–15. Ryhmien toivotaan sopivan tulostaan etukäteen p. (03) 3141 8412 tai sähköpostitse kirjasto(a)lastenkirjainstituutti. Näyttelyn on koonnut Katri Syrjälä. Tilastoselvityksen teki Virpi Kurhela.
Erilaisia kirjoja erilaisille lukijoille
Viime vuonna palkinnot nostivat esiin seuraavat tekijät ja kirjat: Maijaliisa Dieckmann sai Arvid Lydecken -palkinnon kirjastaan Väläys pimeässä, Siri Kolun Me Rosvolat palkittiin Finlandia Junior -palkinnolla ja Kirsti Kurosen Piruettiystävyys Topelius-palkinnolla. Anne Vasko sai Rudolf Koivu -palkinnon kuvakirjastaan Jellona Suuri. Muita palkittuja olivat muun muassa Eppu Nuotio, Seita Parkkola ja kirjailijapari Aino Havukainen ja Sami Toivonen.
Palkinnot kohdistuvat vain murto-osaan julkaisuista. Kaiken kaikkiaan kirjat tarjoavat valinnanvaraa hyvin erilaisille lukijoille. Lasten ja nuorten proosan lisäksi tarjolla on runoja, sarjakuvia ja tietokirjoja hyvinkin eri aiheista. Nyt esiteltävistä kirjoista vajaa kolmannes on lasten- ja nuortenromaaneja ja helppolukuisia kirjasarjoja (360 kirjaa), ja näistä kotimaista alkuperää on noin puolet. Kotimaisuus painottuu nimenomaan lastenkirjoissa, kun taas varsinkin nuortenkirjapuolella käännössarjojen ja -fantasian osuus on vahva.
Kuvakirjoja on näyttelykirjoista reilu kolmasosa (yli 550 kirjaa). Näistä lähes puolet on pikkulasten katselu- ja lelukirjoja (213 kpl). Kotimaisten kuvakirjojen osuus vahvistuu vuosi vuodelta: nyt mukana on enemmän kuin koskaan eli 121 nimekettä. Viimeisin kolmannes muodostuu runoista, sarjakuvista ja tietokirjoista.
Suurin osa näyttelykirjoista on ensipainoksia, mutta mukana on myös joitain uusintapainoksia vuosikymmenen takaa. Tällaisia ovat esimerkiksi Riitta Nelimarkan Iso ja Pieni universumissa ja Tove Janssonin Outo vieras Muumitalossa, joita kumpaakin on muokattu ensipainoksesta. Myös joistain klassikkoromaaneista on uudistettuja laitoksia, esimerkiksi Marika Maijalan uudelleen kuvittama Maija Poppanen ja Alice Martinin uudelleen suomentama Alice peilintakamaassa.
Kotimaisia tietokirjoja entistä enemmän
Viime vuosina lasten ja nuorten tietokirjat ovat olleet paljon esillä, niin myös meillä nyt. Tietokirjoja on näyttelyssä mukana yli 200 nidettä, joista kotimaisten osuus on 84 kirjaa. Tietokirjojen suurimmat ryhmät ovat tuttuun tapaan avaruuteen, luontoon, eläimiin ja ihmisen fysiologiaan liittyvät kirjat (kirjastoluokka 5) sekä kulkuneuvoja, kotitaloutta ja käden taitoja esittelevät kirjat (luokka 6). Vähiten lapsille tarjotaan yhteiskunnallisia asioita käsitteleviä kirjoja (kirjastoluokka 3). Lisäksi on nostettu esiin joitain erityisalueita kuten matematiikka: numeroiden kirjoa ja matemaattisia romaaneja nuorille on poimittu omaksi ryhmäkseen Matemagiaa -otsikon alle.
Englannin asema horjumaton, venäjä mukana pitkästä aikaa
Kotimaisen kirjallisuuden suhde käännöstuotantoon on pysytellyt vuodesta toiseen suunnilleen samana. Noin 1/3 kirjoista on alkuperältään suomenkielisiä tai ruotsinkielisiä suomenruotsalaisia (28 kpl), loput 2/3 ovat suomennoksia muista kielistä. Suomennoksista suurin osa on käännetty englannista (59 %), seuraavat ryhmät tulevat kaukana jäljessä: japanista ja ranskasta käännettyjä on molempia 7 %, saksasta 6 % ja ruotsista 5 %. Ranskasta käännetään sekä pikkulasten kuvakirjoja että sarjakuvia, japanista mangaa. Harvinaisuutena mainittakoon kuusi osin kansansatuihin pohjautuvaa kuvakirjaa, jotka on käännetty venäjästä. Venäläisiä tekijöitä ei ole viime vuosikymmeninä juurikaan suomennettu, lukuun ottamatta Eduard Uspenskia.
Suomalainen lasten- ja nuortenkirja maailmalla
Myös meidän kirjojamme käännetään maailman eri kielille vuosi vuodelta enemmän. Instituutissa tehdyn selvityksen mukaan viime vuonna ilmestyi yli 120 käännöstä ainakin 24 eri kielellä, muun muassa ranskaksi, hepreaksi, vietnamiksi ja turkiksi. Kirjakori-näyttelyssä käännöksiä on esillä 64, muun muassa Esko-Pekka Tiitisen Villapäät norjaksi ja Hanna-Marjut Marttilan Filmi poikki! tanskaksi. Käännöksiin liittyy monia kiinnostavia yksityiskohtia kuten vaikkapa se, että Timo Parvelan Ella-kirjat ovat saaneet niin Norjassa, Saksassa kuin Unkarissakin aivan uudennäköisensä sankarit! Selvityksemme mukaan viime vuonna käännetyimpiä kirjailijanimiä olivat Tove Jansson, Mauri Kunnas, Timo Parvela sekä Aino Havukainen ja Sami Toivonen.
