1.6.2018
Sain viime viikolla tilaisuuden päästä kuulemaan Astrid Lindgren Memorial Award -palkittua Jacqueline Woodsonia Tukholman kulttuuritalolla. Sali oli täynnä innostuneita kuulijoita ja vasta painosta saatu ruotsinkielinen versio kirjasta Brown Girl Dreaming teki vilkkaasti kauppansa ennen tilaisuutta. Woodsonia haastatteli hiljattain Tukholman yliopiston lastenkirjallisuuden professoriksi nimitetty Elina Druker. Woodson oli saapunut viikoksi Tukholmaan, hänen ohjelmaansa sisältyi monia haastatteluja, ja vierailu huipentui ALMA-palkinnon jakotilaisuuteen maanantaina 28.5. Moni luennon kuulijoista odotti haastattelua innolla ja kehui, kuinka yleisöluennot ovat ALMA-palkintoviikon parasta antia.
Woodson oli haastattelussa välitön ja aito. Hän kertoi halunneensa kirjailijaksi jo 7-vuotiaana. Äiti halusi pelastaa lapsensa köyhyydeltä eikä varsinaisesti kannustanut kirjoittamaan. Kuitenkin kotona kerrottiin tarinoita. Koska äiti piti koulutusta tärkeänä, hän vei lapset vietiin kirjastoon ja kannusti heitä lukemaan. Woodson kertoi olleensa lapsena kova kertomaan tarinoita ja valheitakin. Jossain vaiheessa hän oivalsi, että kirjailijaa ei tarinoita keksiessä syytetä valehtelemisesta.
Jacqueline Woodson syntyi vuonna 1963 Columbuksessa, Ohiossa. Woodson vietti lapsuutensa osin isovanhempiensa luona Greenvillessä Etelä-Karoliinassa ja osin New Yorkin Brooklynissä, missä hän asuu edelleen. Woodson on kirjoittanut kolmisenkymmentä teosta, lasten- ja nuortenkirjoja, lyriikkaa ja kuvakirjoja. Esikoisteos julkaistiin vuonna 1990. Yhdysvalloissa Woodson on tunnettu ja palkittu kirjailija, joka on saanut monia palkintoja. Hän toimii kansallisena lukulähettiläänä vuosina 2018–2019. Lukulähettilään tehtävänä on tuoda esille lukemisen merkitystä osana elinikäistä oppimista. Woodson kertoi keskustelevansa mielellään nuorten lukijoidensa kanssa.
Woodsonin kirjat käsittelevät rasismia, taloudellista eriarvoisuutta ja ulkopuolelle jäämisen tunteita. Hän käyttää paljon minäkerrontaa. Näkökulma on usein naisen tai tytön. Woodson mainitsi, että hän ei kirjoittaessaan ajattele erityistä kohdeyleisöä, vaan uskoo että kirjat on tarkoitettu niille jotka niitä tarvitsevat. Esimerkiksi vuonna 2014 ilmestyneen omaelämäkerrallisen Brown Girl Dreaming -teoksen teemat ovat koskettaneet monen eri sukupolven lukijoita. Woodson uskoo, että eri kulttuureista lukeminen lisää ymmärrystä ihmisten välillä. Hän haluaa herättää keskustelua, mutta luottaa nuorten lukijoiden ymmärrykseen eikä halua opettaa tai esittää tietävänsä paremmin. Woodson on käsitellyt monia arkoja ja ajankohtaisia aiheita, hän kirjoitti jo vuonna 2002 kirjassaan Hush tapauksesta, jossa poliisi ampuu afroamerikkalaisen pojan. Hän kertoo saaneensa silloin palautetta siitä, etteivät tapahtumat ole uskottavia.
Astrid Lindgren Memorial Award on maailman suurin lasten- ja nuortenkirjallisuuspalkinto. Palkinnon arvo on viisi miljoonaa kruunua, ja sitä on jaettu vuodesta 2003 lähtien taholle, joka vaikuttaa lasten- ja nuortenkirjallisuuden alalla Astrid Lindgrenin hengessä. 18. kerran myönnetty palkinto on muutaman kerran annettu lukemista edistävälle järjestölle. Kirjailijoista eniten on palkittu kuvakirjan tekijöitä eri puolilta maailmaa.
Woodsonin teoksia on käännetty ennen palkinnon saamista noin kymmenelle kielelle. Suomeksi ei toistaiseksi ole käännetty yhtään teosta eikä kirjoja ole englanniksikaan monta saatavilla esimerkiksi kirjastosta. Ruotsiksi ensimmäinen käännös, Den bruna flickan drömmer, ilmestyi juuri vierailuviikon alla. Kuvatessaan Yhdysvaltojen mustan väestön kokemuksia sekä oman lapsuutensa kokemuksia Woodson käsittelee hyvin yleismaailmallisia teemoja. Kirjan Brown Girl Dreaming lyyrisessä, mutta helppolukuisessa tekstissä kuvataan erilaisiin tilanteisiin liittyviä tunteita ja neljän sisaruksen sekä lasten ja isovanhempien välisiä suhteita hyvin tunnistettavasti. Maailman suurimman lastenkirjapalkinnon toivoisi menevän sellaiselle kirjailijalle, jonka tuotantoa on jo käännetty laajalti. Toisaalta juuri Woodsonin tapauksessa Yhdysvalloissa jo hyvin tunnetun kirjailijan tärkeät kirjat saavat palkinnon kautta näkyvyyttä myös muualla ja tulevat käännetyksi entistä useammille kielille. Pyytäessäni kirjaan signeerausta luennon päätteeksi tiedustelin Woodsonilta, ollaanko hänen kirjojaan kääntämässä suomeksi. Hän kertoi kuulleensa hiljattain, että hänen perimässään on hiukan suomalaista ja uskoi, että se on varmasti hyvä merkki kääntämisen suhteen.
Kaisa Laaksonen
Lue lisää:
Päivi Heikkilä-Halttunen kirjoittaa Jacqueline Woodsonin ja James Ransomen kuvakirjasta This is the Rope. Lue Rouva Huun arvio Lastenkirjahyllystä.
