Onnimanni 4/2015

Onnimannin 4/2015 kansi.

Sisältö

Tuula Korolainen: Rakkaudesta kirjaan
Tuula Korolainen: Finlandia Junior esikoiskirjailijalle
Marja Leppälahti: Korpinkehät – fantasiailmiö Norjasta
Päivi Heikkilä-Halttunen: Kaija Pakkanen – lapsen ja luonnon puolella
Maria Laakso: Tuperkkelia & näkymättömyyspulveria – Aapeli humoristina ja lapsikuvaajana
Sisko Ylimartimo: John Tenniel – mies joka piirsi Liisan
Marleena Mustola: Lapsuutta, kirjallisuudenopetusta, kauhua!
Paula Halkola: Monikulttuurisuus haastaa lastenkirjallisuuden
Seula
Haavi
Puntari
Summary

Pääkirjoitus: Rakkaudesta kirjaan

Luo mennessä latua, / tule valmista takaisin / satusäkki hartioillas; side päästä sillan luona, /sadut visko virran viedä / myllyn alle mustaan veteen, / niin ne kerran kylätiellä / tosina vastaasi tulevat.

(Lauri Viita: Kukunor)

Lauri Viidan Kukunorin katkelma on mottona Suomen Nuorisokirjallisuuden Instituutin historiikissa vuodelta 2006. Säkeisiin sisältyy toimeliaisuutta, unelmia ja uskoa satujen voimaan. Ja ne ovat osoittautuneet tosiksi: instituutti on nykyisin arvostettu asiantuntijalaitos, Lastenkirjainstituutti, joka viskoo satuja ja kirjallisuustietoa virran viedä jos jonnekin ja vaikka missä muodossa. Nyt sadut myös tulevat tosina vastaan: Helsingin kirjamessujen avajaisissa 22.10.2015 Lastenkirjainstituutille myönnettiin Rakkaudesta kirjaan -palkinto. Tuli iloa, huomiota työlle ja vielä 5000 euroa niukkaan kassaan.

On vaikea kuvitella huomionosoitusta, joka sopisi instituutille paremmin. Kun 72 kulttuurin ystävää kokoontui toukokuussa 1978 Tampereelle perustamaan instituutin kannatusyhdistystä, se tapahtui tarpeesta mutta ennen kaikkea rakkaudesta kirjaan. Ja kun instituutin henkilökunta, kannatusyhdistys ja vapaaehtoiset vuosien varrella ovat tehneet työtään, he ovat ahkeroineet rakkaudesta kirjaan. Tämän toteaa myös palkintoraati lausunnossaan:

Lastenkirjainstituutti on vuodesta 1978 tehnyt ansiokasta työtä lasten- ja nuortenkirjallisuuden hyväksi. Se on valtakunnallinen kulttuurilaitos, jonka synnyttivät lastenkulttuuriaktivistit ja jonka työssä vapaaehtoisuudella ja kulttuuri-idealismilla on edelleen vahva sija. Instituuttia ylläpitää Tampereella sen kannatusyhdistys. Lastenkirjainstituutin toiminta on monipuolista. Instituutilla on erikoiskirjasto, oma lehti Onnimanni  ja tietopalvelu. Se järjestää näyttelyitä, lastentapahtumia ja seminaareja sekä  opastaa vanhempia lasten ja nuorten lukemiseen liittyvissä asioissa.

Lastenkirjainstituutti on pystynyt aktiivisena ja uudistunut huolimatta niukoista resursseista. Instituutissa on kaikki aina tehty ja tehdään kaikki rakkaudesta lasten- ja nuortenkirjoihin sekä niiden käyttäjiin, lukeviin lapsiin ja nuoriin.”

Rakkaudesta kirjaan -palkinnon, joka jaettiin nyt 15. kerran, myöntää Suomen Messusäätiö. Tänä vuonna palkinnon saajan päätti yksimielisesti raati, johon kuuluivat Suomen Kustannusyhdistyksen hallituksen puheenjohtaja Timo Julkunen, kirjailijat Sofi Oksanen ja Jari Tervo, toimittajat Suvi Ahola ja Sanna Nikula, tiedottaja Reetta Ravi ja toiminnanjohtaja Jukka-Pekka Pietiäinen.

Näillä eväillä on hyvä jatkaa uuteen vuoteen. Onnittelut instituuttilaisille, entisille ja nykyisille.

Tuula Korolainen

 

Tiivistelmä

Pääkirjoituksessa kerrotaan, että Lastenkirjainstituutti on saanut Suomen Messusäätiön Rakkaudesta kirjaan -tunnustuspalkinnon. Palkinto myönnetään toimijalle, joka on ansiokkaasti edistänyt lukemisharrastuksen ja kirjallisuuden asemaa tai tehnyt kirjallisuutta tunnetuksi.

Norjalainen fantasiakirjailija Siri Pettersen vieraili syyskuussa Suomessa, kun hänen romaaninsa Odininlapsi käännös julkaistiin. Merja Leppälahti kertoo Pettersenin omia näkemyksiä Korpinkehät-trilogian synnystä ja selostaa sen menestystä maailmalla. Pettersen kertoo työn alussa kokeneensa vähättelyä, mutta hän halusi silti luoda omanlaisensa maailman ja sijoittaa siihen norjalaista paikallisväriä. Päätös oli oikea, sillä käännösoikeudet on myyty moniin maihin ja arvostelut ovat olleet ylistäviä.

Tuula Korolainen kirjoittaa tämän vuoden Finlandia Junior –palkinnosta: Valintaraadin puheenjohtaja Pirkko Lindberg luonnehtii vuoden lasten- ja nuortenkirjasatoa. Hänestä Suomen yhteiskunnallinen tilanne on läsnä kirjojen tarinoissa. Kirjoissa näkyvät ongelmat työttömyydestä ja masennuksesta uudenlaisiin perhemuotoihin. Anu laitinen, joka valitsi voittajan, näkee saman trendin positiivisemmin. Hänestä kirjailijat tuntevat lapsia ja teinejä kohtaan empatiaa ja myötätuntoa ja ovat heistä huolissaan. Finlandia Junior -palkinnon sai tänä vuonna Nadja Sumanen romaanistaan Rambo (Otava 2015).

Päivi Heikkilä-Halttunen kirjoittaa kirjailija Kaija Pakkasesta (1915 – 2003), jonka syntymästä on kulunut 100 vuotta. Rakastettu ja palkittu lastenkirjailija tunnettiin lastenrunoistaan ja -romaaneistaan, ja erilaisuuden ja kansainvälisyyden teemojen esiin nostajana hän oli pioneeri. Koko tuotannossaan Pakkanen oli lapsen ja luonnon puolella.

Myös kirjailija Simo Puupposen eli Aapelin (1915 – 1967) syntymästä on 100 vuotta. Hän kirjoitti mm. romaaneja, pakinoita ja lastenkirjoja, usein pikkukaupunkimiljööstä. Maria Laakso toteaa artikkelissaan, että sekä lastenkirjoissaan että muissa lapsikuvauksissaan kirjailija kuvaa lapsuuden aurinkoista puolta unohtamatta elämän synkkiä varjoja. Vaikka Aapeli usein myös nauraa lapsihahmoilleen, suuntautuu sama lämmin nauru myös aikuisiin.

Sisko Ylimartimo kirjoittaa John Tennielistä ja siitä, miten Alice’s Adventures in Wonderland -teoksen ja sen jatko-osan kuvitukset syntyivät 150 vuotta sitten. Tenniel, joka oli tunnettu maalari, pilapiirtäjä ja kuvittaja, ryhtyi työhön vastahakoisesti, ja välit kirjailija Lewis Carrollin kanssa takkuilivat. Molempien perfektionismi oli haitaksi, arvelee Ylimartimo. Ensimmäisen Alice-kirjan kuvat ovat staattisempia ja jäyhempiä verrattuna jatko-osan kuviin, joissa kirjailijan ideat eivät kahlinneet kuvittajaa.

Marleena Mustola esittelee lasten- ja nuortenkirjallisuuden tutkimusta Jyväskylän yliopistossa. Hän toteaa, että tutkimus on monitieteistä ja sitä tehdään useilla laitoksilla. Yhteiskuntatieteellisen lapsuustutkimuksen perinne näkyy myös kirjallisuudentutkimuksessa. Taidekasvatusta ja kirjallisuudenopetusta tutkitaan, samoin lapsia esteettisinä toimijoina sekä mm. kirjojen sukupuolinäkökulmia, kauhun elementtejä ja sarjakuvan fantasiaa.

Paula Halkola kirjoittaa Lastenkirjainstituutin syysseminaarista Mitä kuuluu, lastenkirja?jossa pohdittiin mm. monikulttuurisuutta, kustannusalan vastuullisuutta sekä lastenkirjallisuuden ja tutkimuksen trendejä.

Uutispalstalla kerrotaan mm. Suomen ALMA-palkintoehdokkaat: Aino ja Sami Toivonen, Mauri Kunnas, Sinikka ja Tiina Nopola, Timo Parvela, Christel Rönns, Irmelin Sandman Lilius ja Marja-Leena Tiainen.

Summary

The editorial notes that The Finnish Institute for Children’s Literature has been awarded The Finnish Fair Corporation’s “Rakkaudesta kirjaan”-award for promoting reading and heightening the status and awareness of literature.

This autumn, Norwegian fantasy writer Siri Pettersen’s novel was published in Finnish and the author visited Finland to mark the occasion. Merja Leppälahti relates how Pettersen began writing the Raven Rings-trilogy and how it became a world-wide success. Pettersen says that although she was discouraged, she wanted to create her own fantasy world infused with Norwegian local color. The decision appears to have been a good one, since the translation rights have been sold to several countries and the books have received raving reviews.

Tuula Korolainen writes about this years´s Finlandia Junior Prize: The chairman of the award jury, Pirkko Lindberg, summarizes the output of books for children and young adults. According to her, today´s social reality is represented in the books. Problems such as unemployment, depression and new kind of families are common themes. Anu Laitinen who chose the winner sees the trend more positively. According to her, the writers feel empathy, worry and compassion for children and teenagers. The winner of this year´s Finlandia Junior Prize is Nadja Sumanen for her novel Rambo.

Päivi Heikkilä-Halttunen writes about author Kaija Pakkanen (1915 – 2003), who was born 100 years ago. This beloved and awarded children’s book author was known for her children’s poems and novels. She was among the first to raise themes of difference and internationalism. Throughout her work, Pakkanen sided with children and nature.

Author Simo Puupponen or Aapeli (1915 – 1967) also celebrates his 100th anniversary. He wrote e.g. novels, causeries and children’s books, often with a small town setting. Maria Laakso concludes in her article that Aapeli, in both his children’s books and other depictions of children, paints the sunny side of childhood without forgetting the darker shades of life. Although Aapeli often laughs at his child characters, the same warm laughter is directed at his grownup characters.

Sisko Ylimartimo writes about John Tenniel and how his illustrations to Alice’s Adventures in Wonderland and its sequel came about 150 years ago. Tenniel, who was a famous painter, caricaturist and illustrator, undertook the job unwillingly and his relationship with Lewis Carroll was strained. According to Ylimartimo, the friction was caused by their mutual perfectionism. The illustrations for the first Alice-book are more static and mute compared to those in the sequel where the author’s ideas did not restrain the illustrator.

Marleena Mustola presents research on children’s and young adult literature at the University of Jyväskylä. She concludes that the research is multidisciplinary and carried out within many departments. The tradition of childhood studies within the social sciences is visible also in the literary research. Within art education and literary studies e.g. aesthetics, gender, horror, and fantasy comics are studied.

Paula Halkola writes about the Institute’s autumn seminar Mitä kuuluu, lastenkirja?which raised subjects such as multiculturalism, the responsibilities of the publishing sector, and trends within children’s literature and its research.

In the news section, we learn e.g. that the Finnish candidates for the ALMA award are: Aino and Sami Toivonen, Mauri Kunnas, Sinikka and Tiina Nopola, Timo Parvela, Christel Rönns, Irmelin Sandman Lilius and Marja-Leena Tiainen.