Odotan rohkeita ja ennakkoluulottomia tekstejä, jotain uutta ja innostavaa, sellaisia tekstejä, joita ei malta laskea käsistään vaan jotka on luettava saman tien alusta loppuun.
– Kirjailija Jyri Paretskoi
Lastenkirjainstituutin ja Karisto Oy:n kirjoituskilpailussa etsitään erityisesti 11–14-vuotiaita poikia kiinnostavaa kaunokirjallista käsikirjoitusta. Sytytä lukemisen vimma! -kirjoituskilpailu on avoin kaikille. Kilpailuaikaa on 31.7.2019 asti.
Sytytä lukemisen vimma! -kilpailun lopputuomaristossa työskentelevät kirjailija Jyri Paretskoi ja äidinkielen ja kirjallisuuden lehtori Antti Klemi sekä kohderyhmää edustavat tamperelaiset koululaiset Lukas Browne ja Saku Pietilä.
Antti Klemi ja Jyri Paretskoi, miksi pojat eivät lue?
Jyri: ”Kyllä osa pojista lukee paljonkin, mutta on maassamme myös paljon poikia, jotka lukevat todella vähän tai eivät ollenkaan. Syyt lukemattomuuteen ovat varmasti moninaiset, ihan niin kuin pojatkin ovat erilaisia keskenään. Yksi selittävä tekijä on vallitseva lukemisen kulttuuri: lukemisen malleja on tarjolla entistä vähemmän, kirjoja ei ole esillä (on ollut varmaan jokin muotioikku hävittää kodeista kirjahyllyt) ja lukemisen arvostus ylipäätään on laskenut. Voi olla, että kaikissa kodeissa ei tiedosteta lukemisen tärkeyttä esimerkiksi yhtenä eniten lapsen ja nuoren koulumenestykseen vaikuttavista asioista.
Muita lukemattomuuteen vaikuttavia selityksiä ovat muut kiinnostavammat tai helpommat ajanviettotavat, lukivaikeudet (jotka tosin helpottuisivat nimenomaan lukemalla) sekä varmasti jossain määrin myös kokemukset siitä, ettei oikein tahdo löytyä sopivaa ja kiinnostavaa luettavaa. ”
Antti: ”Tuntuu, että monella pojalla lukeminen muuttuu jollain tapaa noloksi toiminnaksi jossain vaiheessa. On siistimpää kehua, kuinka monta maalia teki viime pelissä kuin kertoa, miten hienon kirjan luki viime viikolla. Myös tietokonepelit, TV-sarjat ja elokuvat antavat fiktiivisiä elämyksiä, joita kirjat ovat ennen antaneet. ”
Millaisia tekstejä tai aiheita pojille pitäisi tarjota?
Antti: ”Tekstien pitäisi olla kiinni poikien omassa elämässä ja maailmassa. Se ei tarkoita tietenkään teennäistä trendikkyyttä ja ajattomien teemojen poisjättämistä, mutta kirjan täytyy säväyttää, ehkä jopa hieman provosoida.”
Jyri: ”On hyvä, että on tarjolla paljon monipuolista ja laadukasta tarjontaa, sillä kaikki pojat eivät suinkaan ole veistettyjä samasta puusta. Yksi kirja sopii yhdelle ja toinen toiselle. Oma kokemukseni sekä kirjailijana että opettajana on, että usein pojille, jotka eivät yleensä lue kovin paljon, maistuvat parhaiten humoristiset teokset, joissa tapahtuu paljon. Tärkeintä mielestäni siis on, että niin lapsille, nuorille kuin aikuisillekin on tarjolla mahdollisimman paljon erilaisia kirjoja, joista jokainen voi löytää oman suosikkinsa.”
Kuinka sytyttää lukemisen vimma?
Jyri: ”Parasta olisi, jos rakkaus tarinoihin syntyisi jo aivan pienenä taaperona. Silloin ei oikeastaan tarvita mitään ihmeellisiä poppakonsteja, sillä lukemisesta itsestään tulee näin palkitsevaa ja luonnollinen osa elämää. Tärkeää tietenkin on löytää sopivaa luettavaa, ja siinä kirjastot ja kirjabloggarit ovat usein avuksi. Hyvin monet pitävät siitä, että saavat kuunnella, kun joku lukee heille ääneen. Yksi pahimmista virheistä, joita vanhemmat lukemisen suhteen tekevät, on lopettaa ääneen lukeminen silloin, kun lapsi oppii lukemaan itse. Lukemiselle pitäisi löytää aikaa arjessa, niin kotona kuin koulussakin.”
Antti: ”Lukemisen vimman voi sytyttää hyvillä teksteillä ja ehkä myös vertaistuella. Kun luvussa on useammalla nuorella sama kirja, pääsevät he vertailemaan omia lukukokemuksiaan, ja kirjasta tulee ns. yhteistä omaisuutta. Tätä kautta ehkä halutaan lukea enemmän ja päästä syvemmälle tarinan imuun. Tässä tilanteessa erilaiset kirjasarjat – jotka ovat eräänlaisia TV-sarjojen tuotantokausia – tulevat tarpeeseen. Lukemisen kynnystä täytyy madaltaa ja tuoda nuorille selväksi, että lukeminen ei ole vain 600-sivuisten opusten kanssa pakertamista, vaan lukemista tapahtuu koko ajan arjessa. ”
Kilpailuohjeet löytyvät täältä.
