Mites siinä sillai kävi -kirjoituskilpailun voitti vaikuttava draamateksti

Mites siinä sillai kävi -kirjoituskilpailun voitti 6.-luokkalainen Maxime Mounier Wivi Lönnin koulusta Tampereelta. Lastenkirjainstituutti ja Lasten Tampere ry järjestivät jo kolmannen kerran pirkanmaalaisille lapsille ja nuorille suunnatun kirjoituskilpailun. Tänä vuonna yhteistyökumppanina oli Työväenmuseo Werstas. Kilpailuteksteissä eläydyttiin Suomen historiaan Werstaan Vapauden museo -näyttelyyn liittyvien kuvien pohjalta. Tehtävänä oli kirjoittaa draamateksti, joka kertoo päähenkilön elämän käännekohdasta.

Kirjoituskilpailun loppuraatiin kuuluivat näyttelijä Santeri Helinheimo, museolehtori Olli Nordling, taiteellinen johtaja Timo Seppälä ja professori Hanna Suutela. Esiraadissa työskentelivät teatteriohjaaja ja ilmaisutaidon kouluttaja Marja-Leena Haapanen, Lastenkirjainstituutin toiminnanjohtaja Kaisa Laaksonen, kirjallisuudentutkija Maria Ihonen sekä äidinkielen ja kirjallisuuden opettaja Kaisa Lange ja yleisöpalvelupäällikkö Ulla Rohunen.

Näin loppuraati luonnehti voittajatekstiä:

”Voittanut teksti on tunnelmaltaan vaikuttava kohtaus, joka esittää tärkeän moraalisen kysymyksen. Lyhyessä kohtauksessa on poliittista avarakatseisuutta ja eettistä tarkkuutta. Sen viesti on, etteivät paha ja hyvä määräydy poliittisten linjojen mukaisesti. Kirjoittaja on oivaltanut, että inhimillisyys ja empatia ovat sisällissodan jakolinjoja merkityksellisempiä voimia. Historiallisesti uskottava kohtaus sisältää dramaattisia tilanteita ja jättää sankarin kohtalon avoimeksi.”

Kilpailussa palkittiin kolme tekstiä rahapalkinnoilla sekä jaettiin kaksi kunniamainintaa.

1. sija Maxime Mounier 100
2. sija Jeni Koskimäki  ja Saara Skyttä
3. sija Stella Frisk

Kunniamaininnan saivat Elsa Salenius ja Elias Manninen.

Kilpailun palkintojenjakotilaisuus järjestettiin Työväenmuseo Werstaalla kaiken kansan juhlassa itsenäisyyspäivänä.

Raadin arviot palkituista teksteistä

1. sija Mites siinä sillai kävi? Maxime Mounier

Voittanut teksti on tunnelmaltaan vaikuttava kohtaus, joka esittää tärkeän moraalisen kysymyksen. Lyhyessä kohtauksessa on poliittista avarakatseisuutta ja eettistä tarkkuutta. Sen viesti on, etteivät paha ja hyvä määräydy poliittisten linjojen mukaisesti. Kirjoittaja on oivaltanut, että inhimillisyys ja empatia ovat sisällissodan jakolinjoja merkityksellisempiä voimia. Historiallisesti uskottava kohtaus sisältää dramaattisia tilanteita ja jättää sankarin kohtalon avoimeksi.

2. sija Mites siinä sillai kävi? Jeni Koskimäki ja Saara Skyttä

Toinen palkinto myönnetään rohkealle ja dramaattiselle kohtaukselle, joka rakentuu taitavasti kirjoitetun dialogin varaan. Kertomuksen taustatilanne on vaikuttava ja sen hahmot uskottavia. Kohtauksessa ei ole selkeää päähenkilöä, vaan hahmot ovat keskenään tasa-arvoisia. Lisäksi henkilöt kehittyvät omiin suuntiinsa. Pysähdyttävä lopetus korostaa tarinassa käsiteltävää ahdinkoa vaikuttavalla tavalla.

3. sija Mystinen takki Stella Frisk

Kolmannen sijan saaneessa kohtauksessa on todellista seikkailun tuntua. Kohtauksessa on monia kekseliäitä yksityiskohtia sekä kompleksisia ja monisyisiä henkilöitä. Tyylilajiltaan maagista realismia lähentelevän tarinan käänne on aidosti yllättävä ja selittää hienosti kohtauksen aikana rakennettua mysteeriä. Kirjoittaja on käyttänyt myös valitsemaansa lähde-esinettä antamalla sille keskeisen roolin tarinassa.

Kunniamaininnat:

Teppo ja sen takki Elsa Salenius

Kahdessa voimakkaassa kohtauksessa kirjoittaja osoittaa vahvaa paikallishistorian tuntemusta, sillä tapahtumat on sijoitettu tunnistettavasti tamperelaiseen ympäristöön. Inhimillinen tarina liikkuu kahdessa aikatasossa, mikä antaa kerronnalle syvyyttä. Koskettavat kohtaukset ovat myös hyvin inhimillisiä.

Ensi vuonna sitten Elias Manninen

Dialogiin tukeutuvassa kohtauksessa draama syntyy keskenään kinastelevien päähenkilöiden naljailusta. Kirjoittaja onnistuu myös purkamaan kohtauksen kriisin huumorilla ja sovinnollisuudella. Erityisesti tuomaristoa miellytti jännitteen purkava lause: ”Älkääpä nyt sotkeko sitä sisällissotaa ystävyyteemme”. Kiitosta saa myös se, että dialogi kuulostaa hauskasti aidolta tamperelaispuheelta.