Pro gradu -tutkielmia lastenkirjallisuuden alalta 2010–2019

Opinnäyteluettelo sisältää lastenkirjallisuutta käsitteleviä pro gradu -tutkielmia vuosilta 2010-2019 ja perustuu yliopistojen meille lähettämään tietoon. Otamme mielellämme täydennyksiä vastaan osoitteeseen info(a)lastenkirjainstituutti.fi. Luettelossa mainitut tutkielmat löytyvät usein yliopistojen sivuilta linkin takaa, ja osa opinnäytteistä on Lastenkirjainstituutin kirjaston kokoelmissa ja Onnet-tietokannassa.

Aaltonen, Anne: Kuvakirja multimodaalisena lähdetekstinä : lähdetekstin multimodaalisuuden synnyttämät uudet merkitykset Beatrix Potterin The Tale of Peter Rabbit -teoksen suomennoksissa. Tampereen yliopisto, Kieli-, käännös- ja kirjallisuustieteiden yksikkö, 2013.

Ansami, Kaisa: Tatun ja Patun outo kapitalismi : nationalistinen ideologia ja postmodernismi Aino Havukaisen ja Sami Toivosen kuvakirjassa Tatun ja Patun Suomi. Tampereen yliopisto, Kieli-, käännös- ja kirjallisuustieteiden yksikkö, Suomen kirjallisuus, 2011.

Bonsdorff, Maria: Etäämmälle ja lähemmäs. Vaikuttamisen keinoja kahdessa 2000-luvun lastenkirjassa. Helsingin yliopisto, 2011.

Colleoni, Paola: Tenavat-sarjakuvan interjektiot suomen ja italian kielessä. Helsingin yliopisto, 2014.

Doesburg, Charlotte: Lähteäni laulamahan. Laulu ja musiikki ja niiden taikavoima Kalevalassa ja J.R.R. Tolkienin tuotannossa. Helsingin yliopisto, Suomen kielen, Suomalais-ugrilaisten ja pohjoismaisten kielten ja kirjallisuuksien laitos, suomen kieli ja kulttuuri, 2016.

Eloranta, Laura: ”Ja sitten ne sanat olivat niin outoja että ne tuli jo hauskaks”: S2-oppilaiden ja lukumummien kokemuksia lukutuokioilla lukemisesta ja motivaatiosta. Jyväskylän yliopisto, kasvatustiede, 2017.

Eronen, Annukka: ”Ella auf Klassenfahrt”. Zur Vermittlung von Kulturspezifik und Wortspielen in der deutschen Übersetzung von Timo Parvelas Kinderbuch “Ella Lapissa”. Helsingin yliopisto, Nykykielten laitos, germaaninen filologia.

Fonsell, Arja: Pedagoginen näkökulma kansakoulunopettaja ja lastenkirjailija Ester Ahokaisen tuotannossa. Turun yliopisto, Opettajankoulutuslaitos, Turun yksikkö, 2012.

Gröndahl, Leila: Liian hieno Pepiksi: esikoululaiset kertovat käsityksiään lastenkirjojen kuvahahmoista. Jyväskylän yliopisto, taidekasvatus, 2015.

Haapakoski, Marianna: Epäitsekäs Harry Potter uhraa itsensä: itsen käsite sosiologisesta näkökulmasta J. K. Rowlingin fantasiasarjassa. Oulun yliopisto, luokanopettajakoulutus, 2015.

Hakala, Tarja: Manipulointia vai mielivaltaa. Harry Potter ja venäläinen käännös. Helsingin yliopisto, Nykykielten laitos, venäjän kääntäminen, 2018.

Hakala, Tiina: Montako häntä mahtuu käännössuomeen? Yksilön 3. persoonan viittaukset Peppi Pitkätossun käännöksissä. Helsingin yliopisto, 2012.

Hakonen, Vehka: Koskettavia kirjoja, tuntuvia tarinoita. Näkövammaisten lasten koskettelukirjat Suomessa 1984–2014. Helsingin yliopisto, Teologinen tiedekunta, Kirkkohistorian laitos 2017.

Halmari, Tuija: Missä perhe, siellä koti. Paikkojen merkityksiä Tove Janssonin Vaarallisessa juhannuksessa. Helsingin yliopisto, 2013.

Happonen, Anna-Mari: Tove Janssonin muumikirjojen hahmonnimien käännösstrategiat unkarinkielisissä käännöksissä. Helsingin yliopisto, 2012.

Harala, Susanne: ”Mutta minusta sanojen on oltava oikein, olivatpa ne runossa tai eivät.”: runokieli ja sen kommentointi Elina Karjalaisen Uppo-Nalle-teossarjan runoissa. Tampereen yliopisto, kirjallisuustiede 2018.

Heiskanen, Noora: Vammaisuuden rakentuminen esiopetusmateriaalien tarinoissa. Jyväskylän yliopisto, erityispedagogiikka, 2012.

Helminen, Sini: Peter Pan Kensingtonin luutarhassa : kuoleman ja kuolemattomuuden teemat J. M. Barrien romaanissa The Little White Bird. Helsingin yliopisto, Filosofian, historian, kulttuurin ja taiteiden tutkimuksen laitos, 2012.

Hiidenoja, Anniina: Class Ideology and Values in Roald Dahl’s Matilda and Hilaire Belloc’s Cautionary Tales for Children and New Cautionary Tales. Tampereen yliopisto, englantilainen filologia 2015.

Hoffmeister, Mikko: Bild-Text-Beziehungen in den Bilderbüchern von Mauri Kunnas und in deren Übersetzungen ins Deutsche. Helsingin yliopisto, Nykykielten laitos, germaaninen filologia.

Hongisto, Paula: Gustave Dorén kuvat ja kuvitelmat – Kuvan ja sanan suhde Walter Moersin romaanissa Wilde Reise durch die Nacht. Helsingin yliopisto, yleinen kirjallisuustiede 2018.

Honkanen, Maarit: Miten lapset ja aikuiset tulkitsevat lastenkirjallisuutta?: tapaustutkimus elokuvan Muumipeikko ja pyrstötähti sekä A. A. Milnen tarinan Tikrut eivät kiipeä puuhun vastaanotosta. Itä-Suomen yliopisto, kirjallisuus, 2010.

Härmä, Essi: Årets fester och livets högtider i Astrid Lindgrens barnböcker. Jyväskylän yliopisto, ruotsin kieli, 2015.

Janhunen, Tuuli : ”Eivät hekään ajatelleet meitä.” Emmi Itärannan Teemestarin kirja ekodystopiana. Tampereen yliopisto, Viestintätieteiden tiedekunta, Suomen kirjallisuus, 2019.

Johansson, Pirita: Ord och bild i samspel i ordlekar. En multimodal översättningsanalys av bilderbokern Tatun ja Patun Suomi och dess svenska översättning Det här är Finland. Helsingin yliopisto, 2014.

Jokinen, Liisa: ”Maailman paras ystävä on ella, se on kuuma ku hella, ja muutenki tosi bella!”: Riimien rakennepiirteet yläkoululaisten kirjoittamissa runoissa. Helsingin yliopisto, 2010.

Juopperi, Heidi: Korkeakoulusta kotiäidiksi : naiskuva L. M. Alcottin valituissa teoksissa. Oulun Yliopisto, Yleinen historia, 2011.

Jussila, Susanna: ¿Qué cuentos contamos? ¿Qué mundo creamos? El género, la interseccionalidad y el poder transformador de la literatura infantile. Helsingin yliopisto, espanjalainen filologia, 2016.

Järvenpää, Hanna: ”Ethän sinä äiti heitä meidän peliohjelmia parvekkeelta?”: digitaalinen teknologia lasten kuvakirjoissa 2010-luvulla. Tampereen yliopisto, kirjallisuustiede 2017.

Järvenpää, Heli: Kerronnallisuuden erityispiirteet Korvaan päin – lasten satujen kirjassa sekä Reetta Niemelän Makkarapiruetissa. Tampereen yliopisto, Kieli-, käännös- ja kirjallisuustieteiden yksikkö, 2014.

Jääskeläinen, Annamari: Emmas Glück – ein Vergleich zwischen dem Roman von Claudia Schreiber und dem Spielfilm des Regisseurs Sven Taddicken. Helsingin yliopisto, Nykykielten laitos, germaaninen filologia.

Kallio, Venla: Muuttuuko käännös entistä kotouttavammaksi globalisaatiosta huolimatta? Lastenkirjojen kotouttaminen ja vieraannuttaminen 1970- ja 2000-luvuilla. Tampereen yliopisto, käännöstiede (englanti), 2015.

Kangas, Heidi: Kummia unelmia ja ajan muunnelmia – Huvikummun vikuroiva kronotooppi Astrid Lindgrenin Pippi Långstrump –romaaneissa. Helsingin yliopisto, yleinen kirjallisuustiede 2017.

Karimo, Katariina: Todellinen onni kätkeytyy arkipäivän aherrukseen. Onnellisuuden rakentuminen Zacharias Topeliuksen saduissa. Helsingin yliopisto, 2014.

Karvonen, Lauri: The Big Wee Hag: Representation of Child Development in Terry Pratchett’s Tiffany Aching Series. Tampereen yliopisto, englantilainen filologia, 2015.

Katainen, Elina: ”Me pompimme kuin puput aamupiiriin”: lasten liikkuminen päiväkotia käsittelevissä suomalaisissa lasten kuvakirjoissa. Jyväskylän yliopisto, varhaiskasvatus, 2018.

Kauhanen, Kaisa: Naurava vallankumous – ideologia ja karnevalistinen huumori lastenromaaneissa Me Rosvolat ja Isäni on supermies. Helsingin yliopisto, kotimainen kirjallisuus, 2016.

Kemell, Eeva-Leena & Wilen, Marika: Satujen ja kertomusten käyttö opetuksessa. Jyväskylän yliopisto, luokanopettajakoulutus, 2014.

Keränen, Annikaisa: The importance of illustrations in picture book translating: The relationship between illustrations and text in Mauri Kunnas’s picture book translations. Itä-Suomen yliopisto, englannin kieli ja kääntäminen, 2014.

Keskitalo, Henna-Reetta: Kertojan ääni ja sen havaittavuuden eri asteet lasten Miina ja Manu kuvakertomuksissa. Helsingin yliopisto, Suomen kielen, suomalais-ugrilaisten ja pohjoismaisten kielten ja kirjallisuuksien laitos: suomen kieli ja kulttuuri. 2016. Tiivistelmä osoitteessa: http://urn.fi/URN:NBN:fi:hulib-201606022074

Kilponen, Karoliina: Kaunokirjallisuuden käyttö ja merkitys sanaston kehittymisessä : lukumummit ja -vaarit lukemassa kahdestaan S2-oppijoiden kanssa. Jyväskylän yliopisto, kirjallisuus, 2016.

Kivelä, Kirsti. Exploiting children’s literature in EFL teaching from the different learners’ point of view : a differentiated teaching material package for fourth graders. Jyväskylän yliopisto, englannin kieli 2016.

Klinga, Jeremia: Children’s literature as character education: moral judgment in The Chronicles of Narnia. Tampereen yliopisto, englannin kieli, 2018.

Knuth, Marja-Liisa: 1800-luvun lopun kirjasuomen kehitys. Suomen kirjakielen kehityksestä eräiden kielenpiirteiden valossa Topeliuksen Maamme kirjan painoksissa 1876 ja 1905. Helsingin yliopisto, 2010.

Kolli, Hanna: Totta ja tarua – Moniääniset lasten tietokirjat. Helsingin yliopisto, suomen kieli, 2018.

Koski, Mari: ”Ja siitä alkaa huima jännityksen ja seikkailun aika”. Lukijan houkuttelu nuortenkirjojen takakansiteksteissä. Helsingin yliopisto, 2010.

Krutsin, Pia: ”Lue niin kuin kirjoittaja” : kirjoittavan lukijan pedagogiikka lasten sanataidekasvatuksessa. Tampereen yliopisto, Kieli-, käännös- ja kirjallisuustieteiden yksikkö, 2013.

Kylmäkoski, Reetta: ”Keinuminen on mahdotonta, jos toinen on ihan tyhmä” Lastenkirjallisuuden synnyttämät filosofiset pohdinnat lapsen sosiaalisen kasvun tukena. Tampereen yliopisto, kasvatustiede 2015.

Kytösaho, Riitta: Norska personnamn i Lise Myhres två Nemi-serieböcker och deras finska och svenska översättningar. Helsingin yliopisto, 2010.

Kämäräinen, Emilia: Mörkö hiipii pimeässä. Kotimaisten kuvakirjojen ja kuvitettujen tekstien mörköhahmoja. Helsingin yliopisto, 2011.

Lampi, Veera: Koti, koulu ja kaverit keskiössä. Modernin realistisen lastenkirjallisuuden kehittyminen Suomessa. Helsingin yliopisto, 2012.

Latola, Karoliina: Äitikuva Anni Polvan Tiina-kirjoissa. Helsingin yliopisto, 2014.

Laurén, Sini: Lapsille sopimattoman materiaalin adaptaatio lastenkirjassa – Robert Louis Stevensonin Treasure Islandin suomennosten analyysiä. Tampereen yliopisto, käännöstiede 2016.

Leden, Laura: Klassiska flickböcker i purifierad och förkortad översättning Utelämningar i den svenska och finska översättningen av L. M. Montgomerys Emily-trilogi. Helsingin yliopisto, Suomen kielen, suomalais-ugrilaisten ja pohjoismaisten kielten ja kirjallisuuksien laitos: ruotsin kääntäminen. 2011. Koko tutkielma osoitteessa: http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe201202271459

Lehtonen, Elsa: ”Se nyt vain oli helpompi ymmärtää.” Kotouttavat ja vieraannuttavat suomennokset lasten arvioitavina. Helsingin yliopisto, englannin kääntäminen, 2016.

Lemiläinen-Honkanen, Leena: Suomalaisten nuortenromaanien kotoutumisprosessien representaatiot 1990- ja 2000-luvuilla. Jyväskylän yliopisto, kirjallisuus, 2011.

Lepistö, Pirita: Aleksis Kiven Seitsemän veljeksen kerronta Mauri Kunnaksen Seitsemän koiraveljeksen kuvituksessa. Helsingin yliopisto, 2015.

Liljelund, Linda: En ung kvinnans utveckling. Genrediskussion kring Stella Kleve – Mathilda Mallings romaner Alice Brandt och Malin Skytte. Helsingin yliopisto, 2011.

Ljokkoi, Anniina: Pioneerit, vakoilijat ja kadonnut isä : Silvia Rannamaan romaanin Kadri neuvostokulttuurin ilmiöiden kääntäminen virosta suomeksi. Jyväskylän yliopisto, kirjallisuus, 2016.

Luukila, Lotta: Yksinäisyys kuvin ja sanoin kotimaisissa kuvakirjoissa Koira nimeltään Kissa sekä Yökirja. Tampereen yliopisto, kirjallisuustiede, 2017.

Luukkonen, Anna: Lastenkirjallisuus ja tunnekasvatus koulussa: kuinka auttaa lasta ymmärtämään menetyksiä ja surua. Oulun yliopisto, luokanopettajakoulutus, 2013.

Malmivirta, Elise: Pohjoisen pyhä aika: Kalevalaisten myyttien transtekstuaalisuus Helena Wariksen Pohjankontu-trilogiassa. Helsingin yliopisto, 2015.

Marjamäki, Reetta: ”I thought American detectives were old, gruff men like Humphrey Bogart, not pretty young girls.” : sarjallisuus, sukupuolen kertominen ja implisiittinen lukija Nancy Drew Girl Detective -romaaneissa. Tampereen yliopisto, Kieli-, käännös- ja kirjallisuustieteiden yksikkö, 2013.

Martikainen, Kirsi: ”Lisää tällaista!” Lukiolaisten kokemuksia ja näkemyksiä Muumipappa ja meri -prosessidraamasta. Helsingin yliopisto, 2013.

Marttinen, Elisa: Yläkoululaisten lukemaan innostaminen yleisen kirjaston näkökulmasta. Tampereen yliopisto, Viestintätieteiden tiedekunta, 2017.

Meismaa, Stephanie: Betrachtungen zur Verfilmung von Jugendbüchern am Beispiel der Romantrilogie Liebe geht durch alle Zeiten von Kerstin Gier und der Spielfilme Rubinrot und Saphirblau. Helsingin yliopisto, Nykykielten laitos, germaaninen filologia, 2015.

Mikkonen, Maria: Labyrintin muuttuvat maailmat. Kerronnan trooppien, sääntöjen kääntämisen ja useamman asteen maailmojen suhde Ilkka Auerin fantasiateoksessa Sysilouhien sukua. Helsingin yliopisto, 2014. Koko tutkielma osoitteessa http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2014061126405

Mitjonen, Laura: Kun Rastaanparta vaihtuu Rastaanrinnaksi. Kaarina Helakisan satujen uusi naiskuva. Helsingin yliopisto, 2013.

Myllynen, Milka: Was schätzen Leser an einem Kinderbuchklassiker? : Aufgezeigt anhand von Kundenrezensionen auf Amazon.de zum Kinderbuch „Oh, wie schön ist Panama“. Tampereen yliopisto, saksan kieli, 2019.

Mäkinen, Hanna-Maria: The Significance of Dreams in Alice’s Adventures in Wonderland. Helsingin yliopisto, englantilainen filologia, 2018.

Nieminen, Tuomas: Roald Dahl ja hyveellinen lapsi. Millainen on Roald Dahlin lastenkirjojen hyve-eettinen visio ja lapsihahmojen moraalipersonuus. Tampereen yliopisto, kasvatustiede, 2012.

Noro, Johanna: Suomalaisen luonnon ja mytologisten olentojen ilmentymiä kotimaisessa 2000-luvun fantasiakirjallisuudessa. Helsingin yliopisto, 2013.

Näse, Frida: ”Man kan vara två”. En studie av den finlandssvenska bilderbokens ”första homopar” Allan och Udo. Helsingin yliopisto, pohjoismainen kirjallisuus, 2016. Tiivistelmä osoitteessa: http://urn.fi/URN:NBN:fi:hulib-201611032951

Oravasaari, Liisa: ”Minä olen maailman huonoin äiti!” : äitiys kolmessa kotimaisessa äidin ja tyttären suhdetta käsittelevässä kuvakirjassa. Tampereen yliopisto, Kieli-, käännös- ja kirjallisuustieteiden yksikkö, 2014.

Paajala, Emmi: Lastenkirjallisuus tunnekasvatuksen työvälineenä esiopetuksessa. Jyväskylän yliopisto, luokanopettajakoulutus 2015.

Paalanen, Elina: The characteristics and images evoked by proper names and pictures in translated children’s literature: an experiment with Finnish primary school children.  Itä-Suomen yliopisto, englannin kieli ja kääntäminen, 2015.

Pappila, Tiia: ”Hän yritti vain keksiä keinoa, jolla voisi välttää koko avioliiton”: prinsessojen toimijuus Disneys ja Pixarin 2010-luvun prinsessasaduissa. Jyväskylän yliopisto, suomen kieli, 2018.

Partanen, Ilona: Kuinka Sykkyrämyyrä rakennetaan? Kurkistus lastenkirjallisuuden konventioihin kuvittajan taiteellisen produktion kautta. Aalto-yliopisto, Median laitos, Visuaalisen viestinnän muotoilu, 2018.

Penttinen, Maria: Rauhallisia aatoksia ja mielikuvituksen lentoa. Pojan esittäminen kotimaisessa kuvakirjassa 2000–2014. Helsingin yliopisto, 2015.

Pienimaa, Terhi: Nimet genreparodian välineinä Terry Pratchettin Kiekkomaailma-sarjassa. Helsingin yliopisto, 2013.

Pulkkinen, Anna: ”Näissä runoissa ylistetään luontoa ja mollataan ihmisiä” : luonnon ja ihmisen suhde lasten runotulkinnoissa. Jyväskylän yliopisto, kirjallisuus, 2018.

Pyysalo, Kaisa: ”Magic Is Might”: Reading the Harry Potter Heptalogy through a Dystopian Lens. Tampereen yliopisto, englannin kieli, 2017.

Pått, Frida: Björnen som hoppar från bok till bok. En analys av intertextualitet i serietidningen Bamse. Helsingin yliopisto, 2012.

Quist, Iina: Petra Heikkilän lastenkuvakirjojen kielellinen leikittely. Helsingin yliopisto, 2011.

Raatikainen, Minna: Barns interaktion i Astrid Lindgrens Barn i Bullerbyn -böcker och i Carina Wolff-Brandts Johanssons -böcker. Jyväskylän yliopisto, ruotsin kieli, 2014.

Randelius, Paula: Nimien ja muiden reaalioiden käännösstrategioita Gösta Knutssonin Pelle Svanslös -kirjojen suomennoksissa. Helsingin yliopisto, 2015.

Rasimäki, Tuija: ”Runoilijan talo. Ei seiniä ollenkaan.” : ambivalenssi ja kaksoisyleisö Jukka Itkosen lastenrunoudessa. Tampereen yliopisto, Kieli-, käännös- ja kirjallisuustieteiden yksikkö, 2011.

Rautoma, Annika: Vad händer med skönlitteratur som bearbetas till lättläst och hur upplever unga läsare skillnaderna? En fallstudie utgående ifrån Håkan Nessers bok “Kim Novak badade aldrig i Genesarets sjö”. Helsingin yliopisto, 2011.

Reinilä, Juha-Matti & Simonen, Joonas: Lukutaidon ja kodin lukuympäristön yhteys lasten lempikirjoihin ensimmäisellä luokalla: Elloja, Risto Räppääjiä ja dinosauruskirjoja. Jyväskylän yliopisto, luokanopettajakoulutus, 2014.

Rinneaho, Rebecca: Risto Räppääjä -kirjasarjan hahmonnimet. Helsingin yliopisto, 2015.

Ristimäki, Jaana: ”Ei voi olla totta!” huudan niin, että linnut tippuu puista : kirjallisuustieteellinen kertomus fiktion matkasta kouluun ja takaisin. Tampereen yliopisto, Taideaineiden laitos, 2011.

Ristola, Hanna: ”So sind Kinder nun mal”: Die Darstellung von Familie und familialen Geschlechterstereotypen in Kirsten Boies Wir Kinder aus dem Möwenweg. Tampereen yliopisto, saksan kieli ja kulttuuri, 2015.

Ronkainen, Merita: Looking at life through the wrong end of a telescope : avoin yleisö Dr. Seussin kuvakirjoissa. Tampereen yliopisto, yleinen kirjallisuustiede, 2015.

Rossi, Venla: Jumala haluaa huijata. Uskonnon modernisaatio kuvin ja sanoin Suomen lasten Raamatussa. Helsingin yliopisto, 2014.

Ruuska, Anna Kerttu: Perheiden moninaisuus: Risto Räppääjä -lastenkirjasarjan erilaiset perheet. Helsingin yliopisto, opettajankoulutuslaitos, kasvatustiede, 2014.

Rämö, Johanna: Päivikin sadusta Metsolan lapsiin. Aili Somersalon lastenkirjojen nimistö 1910-luvulta 1950-luvulle. Helsingin yliopisto, 2011.

Räyhäntausta, Susanna: Kuva, sana ja niiden vuorovaikutus Tove Appelgrenin ja Salla Savolaisen Vesta Linnea -sarjassa. Helsingin yliopisto, 2017.

Saarikallio, Meri: La représentation du genre dans trois albums de jeunesse franҫais. Åbo Akademi: franska språket och litteraturen, 2014

Sainio, Susanna: Erämaan kuohuva eliömaailma. Eläinkuvaus A. E. Järvisen teoksissa Salojen valtias ja Salojen suuria ja pieniä. Helsingin yliopisto, 2012.

Salminen, Katja: ”I would not have thee slain for all the gold in England”: masculinity and homosociality in two Robin Hood narratives. Itä-Suomen yliopisto, englannin kieli ja kulttuuri, 2016.

Salonen, Elina: Kursivoinnin funktiot Elina Karjalaisen Uppo-Nalle-lastenkirjassa. Helsingin yliopisto, 2013.

Seppälä, Kati: Lapsikäsitys Camilla Mickwitzin Mimosa-trilogiassa. Tampereen yliopisto, suomen kirjallisuus, 2015.

Seppänen, Maisa: Ystävää kaivataan! Yksinäisyyden käsittely suomalaisissa lasten kuvakirjoissa.  Jyväskylän yliopisto, varhaiskasvatus, 2017.

Sillman, Marja: Utopia ja dystopia Tomi Kontion fantasiatrilogiassa Keväällä isä sai siivet, Austraasian viimeiset lapset ja Maan veli. Helsingin yliopisto, 2012.

Simova, Martina: Sankarin matka suomalaisessa lasten- ja nuorten nykyfantasiakirjallisuudessa: Anne Aarnion Lintukansan poika. Helsingin yliopisto, 2017.

Sipinen, Heidi: Adaptaatio lastenkirjallisuuden kääntämisessä. Tarkastelussa Grimmin sadut Rotkäppchen, Schneewittchen ja Die goldene Gans sekä niiden suomennokset. Tampereen yliopisto, käännöstiede (saksa), 2014.

Sorvari, Hanna Mari: Domestication and foreignisation in the Finnish and Swedish translations of the BFG by Roald Dahl. Jyväskylän yliopisto, englannin kieli, 2014.

Stenman, Milla-Sofia: Voimasanat ja haukkumanimet Puluboi ja Poni -kirjasarjassa. Helsingin yliopisto, kasvatustiede, 2018.

Suomalainen, Riikka: Läheisensä menettäneen leikki-ikäisen lapsen kuolemakäsityksen ja surun kuvaaminen aihetta käsittelevissä lastenkirjoissa. Helsingin yliopisto, uskonnonpedagogiikka, 2015.

Suomalainen, Roosa: Leopardiemo yksinhuoltajana ja muut lasten tietokirjojen eläimet. Eläinrepresentaatiot ja lukijan ja kirjoittajan vuorovaikutus lapsille suunnatuissa tietokirjoissa. Helsingin yliopisto, 2016. Koko tutkielma osoitteessa; http://urn.fi/URN:NBN:fi:hulib-201606022073

Suutari, Anne: Sukupuolen tuottaminen ja ruoka 2010-luvun suosituimmissa kuvakirjoissa. Yhteiskuntatieteiden tiedekunta, Porin yksikkö, 2019.

Suvanto, Katja: ”We’ll be revolting children” : representation of women in Matilda and Matilda the Musical Itä-Suomen yliopisto, englannin kieli ja kulttuuri, 2016.

Säisä, Sirpa: Skoposteorin och hypotesen om nyöversättning (RH) som utgångspunkter för en analys av en nyöversatt barnbok. Helsingin yliopisto, 2011.

Tammilehto, Tiina. Ikkuna ihannenuoruuteen : Arvosteleva kirjaluettelo ja 1920-1930 -luvun suomalainen nuortenkirjallisuus elämän mahdollisuuksien ja mahdottomuuksien tulkkeina. Jyväskylän yliopisto, suomen historia, 2011.

Tarmo, Eero: Läheisen kuoleman käsittely neljässä suomalaisessa lastenkirjassa. Helsingin yliopisto, kasvatustiede 2014.

Tervaharju, Minttu: ”Poliisit ovat parasta mitä tiedän raparperikiisselin jälkeen” : kiellettyjä aiheita, paheksuttua huumoria ja karnevalistista kapinaa lastenkirjallisuudessa. Tampereen yliopisto, Kieli-, käännös- ja kirjallisuustieteiden yksikkö, 2012.

Tikkanen, Johanna: ”Kaikki tahtoivat aina välttämättä puhella syödessään.” Ruokailutilanteet ja ruokarutiinit Tove Janssonin muumikirjoissa. Helsingin yliopisto, opettajankoulutuslaitos, kotitalous, 2014.

Timonen-Piipponen, Marita: Kerro, kerro, kuvastin : miten sadunkertojat, perhepäivähoitajat ja lasten vanhemmat kokevat kirjaston satutunnit? Jyväskylän yliopisto, Taiteiden ja kulttuurin tutkimuksen laitos, 2013.

Toivonen, Anna: Henkilönnimet Suomen kansan saduissa ja tarinoissa: etymologioiden ja nimenantoperusteiden tarkastelua. Turun yliopisto, suomen kieli, 2005.

Tuohilampi, Jasmiina: Henkilöhahmojen moninaisuus Supermarsu -lastenkirjasarjassa. Helsingin yliopisto, kasvatustiede, 2018.

Tuovila, Julia: ”Välillä mä kuvittelen tai mietin asioita, mitä ei oikeesti ole olemassa” – Tove Janssonin Kamala tarina ja alakouluikäiset lapset omien pelkojensa sanoittajina. Helsingin yliopisto, kasvatustiede, 2018.

Tuovinen, Sandra: Eigennamen und andere Realienbezeichnungen beim Übersetzen eines deutschen Kinderbuchs ins Finnische : Am Beispiel von Rico, Oskar und die Tieferschatten von Andreas Steinhöfel. Jyväskylän yliopisto, saksan kieli ja kulttuuri, 2011.

Turunen, Sanna: The macabre made into parody a study of Death in three of Terry Pratchett’s novels.Itä-Suomen yliopisto, englannin kieli ja kulttuuri, 2013.

Valtonen, Maarit: ”If the wolves come out of the walls, it’s all over” : Neil Gaimanin ja Dave McKeanin kuvakirjojen sisäiset maailmat. Tampereen yliopisto, Kieli-, käännös- ja kirjallisuustieteiden yksikkö, 2012.

Viippola, Hanna-Maria: “…och allt blir annorlunda, och förtrollande och nytt!”: om semantiska förändringar I finska översättningar av Tove Janssons bilderböcker Hur gick det sen?, Vem ska trösta knyttet? och Den farliga resan. Oulun yliopisto, pohjoismainen filologia, 2016.

Viitanen, Ville: Ankkakielen meemit – analyysi Aku Ankan suomennosten adaptaatioperäisestä aineksesta. Tampereen yliopisto, viestintätieteiden tiedekunta, 2017.

Wackström, Jenna: Bilden av tonårsflickan. En stilistisk analys av kvinnliga jagberättares språkbruk i tre svenska ungdomsromaner. Helsingin yliopisto, 2015.