Lastenkirjafestivaali ja -seminaari Tanskan malliin

Tanskan Aarhusissa järjestettiin marraskuun alussa nelipäiväinen lastenkirjallisuusfestivaali Albus. Ensimmäistä kertaa järjestetty festivaali tarjosi torstaina ja perjantaina ohjelmaa koululaisille ja päiväkotilapsille, viikonloppuna perheille.

Torstaina kirjaston keskellä sijaitsevan portaikon ramppi oli täynnä viidesluokkalaisia, jotka jännittivät ystäviensä menestystä kirja-aiheisessa tietokilpailussa. Perjantaina lapset pääsivät jakamaan Orla-kirjallisuuspalkintoa, jonka saajista eri sarjoissa päättivät lapset. Myöhemmin perjantaina alueella parveili runsaasti nuoria kuuntelemassa kirjailija Kim Fupz Aakesonia, joka puhui sekä kirjoistaan että käsikirjoittajan työstä.

Festivaalin työpajoissa piirrettiin julisteita ja outoja otuksia, etsittiin satuhahmoja ja keksittiin omia hahmoja kirjoittamalla. Useimmat työpajat olivat kirjailijoiden tai kuvittajien vetämiä. Vieraana oli myös ulkomaisia kirjailijoita mm. Mårten Melin Ruotsista ja Catarina Sobral Portugalista. Ohjelmaan osallistuvilta luokilta edellytettiin, että oppilaat olivat perehtyneet kirjailijan tuotantoon ennen työpajoihin osallistumista.

Viidesluokkalaiset kannustivat kirjatietokilpailun osallistujia.

Aarhusin uusi pääkirjasto DOKK1 tarjoaa mainiot puitteet lastenkirjafestivaalin järjestämiseen. Kirjastossa on paljon erilaisia tiloja eri tarkoituksiin, kuten ramppi suurille esityksille, isoja ja pieniä saleja teatteriesityksiin tai konsertteihin, sekä pienempiä työpajatiloja kirjoittamiseen tai askarteluun. Festivaalilla näki, kuinka lasten- ja nuortenkirjallisuus tarjoaa lähtökohdat monenlaiseen tekemiseen ja lasten omaan osallistumiseen. Kirjasto oli täynnä elämää ja toimintaa, jonka lähtökohtana olivat kirjailijoiden luomat hahmot ja tarinat. Arkipäivien ohjelmaan riitti osallistujia, kun paikalle oli kutsuttu koululuokkia ja päiväkotiryhmiä.

Torstain ohjelmaan liittyi myös kirjastonhoitajille, tutkijoille ja muille asiantuntijoille suunnattu seminaari, jonka teemana oli lastenkirjallisuuden laajeneminen eri yleisöille ja erilaisille alustoille.

Professori Philip Nel puhui lastenkirjaklassikoiden rasistisista piirteistä.

Professori Philip Nel kertoi viime vuonna ilmestyneestä kirjastaan Was the Cat in the Hat black?sekä sen vastaanotosta. Kirja käsittelee lastenkirjaklassikoiden rasistisuutta. Kirja on saanut nimensä Dr. Seussin lastenkirjaklassikosta Cat in the hatvuodelta 1957. Kirja on edelleen Yhdysvalloissa hyvin suosittu. Muita klassikoita, joissa Nel on havainnut rasistisia piirteitä, ovat Peppi Pitkätossu, Maija Poppanen, Roald Dahlin Jali ja suklaatehdas sekä Huckleberry Finn. Nel pohtii, miten rasistisiin elementteihin pitäisi suhtautua. Vaihtoehtoina on ehdotettu kirjojen jättämistä pois koulujen lukemistoista tai rasististen elementtien puhdistamista teksteistä. Nel pitää kumpaakin tapaa ongelmallisena. Asiat eivät poistu piilottamalla, toisaalta rasistisia asetelmia ei saa tekstistä pois pelkästään muuttamalla joitakin sanoja. Hän suosittaakin kirjojen käsittelemistä kriittisesti, asioista keskustelemista oikeassa kontekstissa. Hätkähdyttävää Nelin puheessa oli hänen saamansa kritiikin määrä ja jopa aggressiivisen palautteen määrä.

Seminaarin kirjailijavieraana oli Josef Yohannes, jonka mustasta supersankarista kertova sarjakuva The Urban Legendon saavuttanut suuren suosion eri puolilla maailmaa. Norjassa asuva Yohannes joutui lapsena kohtaamaan rasismia ja kiusaamista. Opiskellessaan poliittista historiaa Yohannes pääsi osallistumaan YK:n opiskelijakonferensseihin eri puolilla maailmaa. Bostwanassa hän tapasi köyhät veljekset, joille hän antoi rahaa jäätelöön. Yohannes halusi kuitenkin tarjota pojille jotakin muuta – toivoa, uskoa tulevaisuuteen, roolimallin. Näin syntyi idea supersankarisarjakuvaan, jonka päähenkilönä olisi mustaihoinen supersankari. Sarjakuvista on ilmestynyt Norjassa kaksi kokoelma-albumia ja sitä julkaistaan USA Today-lehdessä.

Anna Karlskov Skyggeberg puhui seminaarissa lasten- ja nuortenkirjakritiikin kirjoittamisesta. Hän pohti kritiikkiä pohjoismaisen lastenkirjapalkinnon ehdokaskirjojen pohjalta ja esitteli samalla eri maiden ehdokkaita. Hän toi esille lastenkirjakritiikin erityispiirteitä ja painotti, että on syytä muistaa kirjan ensisijainen yleisö, lapsi tai nuori. Kriitikolta pitää edellyttää lajin ja kontekstin tuntemusta, jotta hän voi esittää kirjan suhteessa muihin saman lajin kirjoihin.

Ruotsalainen tutkija Anna Nordenstam Göteborgin yliopistosta puhui Ruotsissa viimeisten kymmenen vuoden aikana vallinneesta naisten tekemien sarjakuvien esiinmarssista. Ruotsissa on vuodesta 2005 lähtien julkaistu runsaasti feminististä sarjakuvaa, jota on myös palkittu, käännetty eri kielille ja dramatisoitu teatteriesityksiksi. Ilmiö on lähtöisin Malmöstä, missä alan opiskelijat perustivat sarjakuvakollektiivin, missä he työskentelevät yhdessä. Suomessakin tunnetun Liv Strömqvistin ohella kantaaottavia sarjakuvia ovat julkaisseet mm. Lotta Sjöberg, Nanna Johansson, Ellen Ekman ja Hanna Gustavsson.

Päivän päätteeksi kuultiin kuvittaja Kamilla Slocinskan ja kirjailija Mette Eike Neerlinin haastattelut. Kuvittaja Kamilla Slocinska oli suunnitellut festivaalin tunnukset ja hän kertoi niiden synnystä. Päivän päätteeksi yllätysesiintyjänä oli kirjailija Jesper Wung-Sung, jonka kirja oli Tanskasta pohjoismaiden neuvoston lasten- ja nuortenkirjallisuuspalkinnon ehdokkaana. Jesper Wung-Sung viihdytti yleisöä lukemalla kirjaansa ääneen.

Festivaali- ja seminaarikokonaisuus toi esille lasten- ja nuortenkirjallisuutta sekä lapsille ja nuorille että asiantuntijoille. Tanskan mallista on hyvä ottaa oppia kotimaisia lastenkirjatapahtumia järjestettäessä.

Kaisa Laaksonen

Koululaiset pääsivät festivaalilla myös satuhahmojahtiin.