Onnimanni 4/2018

Sisällys

Löydä oma sisäinen sankarisi Päivi Heikkilä-Halttunen
Kirjanatiivi ja ruutunatiivi muistelevat Tuula Korolainen
Etanalla on herkät tuntosarvet Päivi Heikkilä-Halttunen
Esikuvien aika ei näytä olevan ohi Sanna Kivimäki
Historia kiinnostaa jo pientäkin lasta Päivi Heikkilä-Halttunen
Marjatan maisemissa Paula Halkola
Tuplajoulu preerialla Leena Laakso
Luovia faneja ja sukulaissieluja Sara Kokkonen
Ateenan lämmössä puhuttiin pakolaisuudesta Arja Kanerva
Lasten- ja nuortenkirjallisuuden uuttera monitoiminainen Ismo Loivamaa & Päivi Heikkilä-Halttunen
Seula
Haavi
Puntari
Summary

Löydä oma sisäinen sankarisi

Kotimaisen lasten- ja nuortenkirjallisuuden aihepiiri on tänä vuonna ollut ällistyttävä laaja.

Kirjallisuuden trendejä ei aina pysty ennustamaan etukäteen, mutta usein niiden takaa kajastelee myös pidempään yhteiskunnallisessa keskustelussa kyteneitä teemoja.

Lastenkirjoissa työstetään edelleen ilmastonmuutosta, perhesuhteita ja tunne-elämän koko kirjoa.

Nuortenromaaneissa ei kaihdeta isoja, ajankohtaisia aiheita, esimerkiksi sukupuolten moninaisuutta ja seksuaalista tasavertaisuutta, vapaaehtoista lapsettomuutta tai uskonnollisten yhteisöjen vaikutuksia nuoren kasvulle ja kehitykselle.

Varhaiskasvatuksen sekä esi- ja alakoulun uusissa opetussuunnitelmissa korostetaan tunnekasvatusta ja tunnetaitoja. Yhä useampi lapsi kaipaa tukea tunteiden tunnistamiseen.

Tänä syksynä ilmestyneille lasten ja nuorten sankaritarinakirjoille löytyy monta erilaista lukupolkua: ne luotaavat Suomen historiaa, suurnaisten ja -miesten elämän merkkipaaluja, mutta ne auttavat myös nykylapsia ja -nuoria löytämään omat vahvuutensa ja sanoittamaan niitä itselleen ja läheisilleen: Missä asioissa minä olen hyvä? Minkälaisia unelmia, tavoitteita ja periaatteita minä pidän tärkeänä ja kuinka ne kenties eroavat sadan vuoden takaisista ihanteista ja pyrkimyksistä?

Kompaktiin muotoon kiteytetyt tositarinat voivat parhaimmillaan innostaa eri-ikäisiä lukijoita hakeutumaan myös laajempien elämäkertojen ja tietokirjojen ääreen.

Kustantajat väittävät, että historialliset lasten- ja nuortenromaanit eivät kiinnosta nuoria lukijoita.

Nykyisen sankaritarinabuumin äärellä on hyvä muistaa, että useampikin merkittävän uran tehnyt suomalainen nainen – muiden muassa Minna Canth, Miina Sillanpää, Aino Kallas ja Fredrika Runeberg – on jo aiemminkin ollut Anneli Toijalan, Raili Mikkasen ja Maijaliisa Dieckmannin varhaisnuorten- ja nuortenromaanien keskushenkilönä.

Joulunpyhinä koko suku kerääntyy yhteen ja ison pöydän äärellä on luontevaa muistella menneitä, ihmetellä nykyhetkeä ja uumoilla tulevia aikoja.

Lapsille ja nuorille suunnatut sankaritarinakirjat voivat kirvoittaa muistelemaan eri sukupolvien kesken suvun uhmamieliä, ennakkoluulottomia uuden tien raivaajia tai vanhojen käytäntöjen kyseenalaistajia, jotka ovat ponnistaneet vaatimattomista oloista isomman yhteisön tietoisuuteen.

Päivi Heikkilä-Halttunen

Tiivistelmä

Pääkirjoituksessa päätoimittaja Päivi Heikkilä-Halttunen toteaa, että vuoden 2018 lasten- ja nuortenkirjallisuus ottaa entistä useammin kantaa yhteiskunnallisiin ja ajankohtaisiin aiheisiin. Yksi syksyn silmäänpistävä trendi ovat lapsille ja nuorille suunnatut sankaritarinakokoelmat, jotka tarjoavat inspiraatiota myös eri-ikäisten lasten tunnetaitojen vahvistamiseen sekä yhteisiin muisteluhetkiin sukulaisten kanssa.

Tuula Korolainen on tutustunut Sinikka ja Tiina Nopolan yhteisiin muistelmiin Siskossyndrooma aikalaiskokijan näkökulmasta. Teos tarjoaa nostalgista ajankuvaa 1960–70-luvulta sekä valottaa myös sisarusten kulttuurista ja kirjallista heräämistä. Risto Räppääjä– ja Heinähattu ja Vilttitossu -sarjojen fanit saavat myös uutta tietoa siitä, kuinka kirjailijat ovat rakentaneet keskushenkilöiden identiteettiä.

Päivi Heikkilä-Halttunen on haastatellut vuoden 2018 Onnimanni-palkinnon saaneen Etana Editions -kustantamon perustajia Réka Királya ja Jenni Erkintaloa. Kuvakirjoihin erikoistunut kustantamo palkittiin rohkeudesta ja visionäärisyydestä, jolla se on edistänyt kuvakirjojen arvostusta Suomessa.  Etanan julkaisemat kuvakirjat ovat saaneet myös monia kansainvälisiä tunnustuksia. Királyn ja Erkintalon mottona on, että jokainen kuvakirjan tekijä on kulttuurilähettiläs, joka vie lapsiperheille tietoa kuvakirjan visuaalisesta ja pedagogisesta tehtävästä lapsen kasvun ja kehityksen tukena.

Sanna Kivimäen artikkelissa tarkastellaan kriittisesti syksyn uusia sankaritarinakirjoja lapsille ja nuorille.  Yksittäisten henkilöiden menestystarinat sopivat ajan henkeen. Niitä pidetään yllä myös sosiaalisessa mediassa, journalismissa ja tietokirjoittamisessa. Toisaalta tällainen lähestymistapa voi myös vinouttaa tosiasioita ja niiden niveltämistä yhteiskunnalliseen todellisuuteen.

Päivi Heikkilä-Halttunen on haastatellut viittä kotimaisen sankaritarinakirjan tekijää ja selvittänyt muun muassa taustamateriaalin keruuseen liittyviä haasteita, teosten kohderyhmiä sekä kuvituksen ja markkinoinnin tärkeyttä.

Paula Halkolan matkakertomuksessa kerrotaan tänä vuonna juhlavuottaan viettävän lastenkirjailija Marjatta Kurenniemen (1918–2004) sukutilalle Taipalsaareen suuntautuneesta kesäretkestä.

Leena Laakson artikkelissa päästään viettämään joulua preerialle. Laura Ingalls Wilderin vuonna 1940 ilmestynyt lastenromaani The Long Winter perustuu kirjailijan omiin lapsuusmuistoihin ja kuvaa talvea 1880–1881, joka on jäänyt Yhdysvaltojen historiaan poikkeuksellisen kylmänä ja runsaslumisena. Ankarista oloista huolimatta perhe viettää lämminhenkistä joulua jopa kahteen kertaan.

Sara Kokkosen artikkelissa paneudutaan fanifiktion erilaisiin ilmenemismuotoihin sekä Suomessa että maailmalla. Satu Koskimiehen ja Vilja-Tuulia Huotarisen Emilia Kent. Runotytön paluu on ensimmäinen kirjana ilmestynyt suomalainen L. M. Montgomeryn Runotyttö-sarjan pohjalta syntynyt fanifiktio.

Arja Kanerva raportoi IBBYn alkusyksystä Ateenassa järjestämästä kongressista, jonka teemana oli Itä kohtaa lännen lastenkirjoissa ja saduissa.

Ismo Loivamaan ja Päivi Heikkilä-Halttusen muistokirjoituksessa kustannustoimittaja Sirkka Kurki-Suoniosta (1939–2018) tuodaan esille hänen monipuolinen uransa lasten- ja nuortenkirjallisuuden monitoimijana. Pikku-uutisissa kerrotaan muun muassa, että Lastenkirjainstituutti on saanut Kirjailija kiittää -palkinnon, jonka Suomen Kirjailijaliitto jakoi Helsingin kirjamessuilla tunnustuksena instituutin lasten- ja nuortenkirjallisuuden eteen tekemästä pitkäjänteisestä työstä.

Summary

In the editorial, Päivi Heikkilä-Halttunen concludes that this year´s children´s and YA books increasingly address current societal issues. An obvious trend this autumn are the collections of heoric tales targeted to young people with the intent to inspire children of all ages to strengthen their emotional skills or to reminisce together with relatives.

Tuula Korolainen considers Sinikka and Tiina Nopola´s joint autobiography Siskossyndrooma from a contemporary perspective. The sisters´ life story offers a nostalgic view of the 1960s and 70s and sheds light on their cultural and literary awakening. Fans of their children´s book series about Risto Räppääjä, Heinähattu and Vilttitossu will also learn more about how they have formed their main characters´ identities.

Päivi Heikkilä-Halttunen has interviewed the Onnimanni prize winners 2018, Réka Király and Jenni Erkintalo who has founded the publishing company Etana Editions. Specialized in publishing picturebooks, these courageous visionaries have raised the regard for picturebooks in Finland, as well as received international recognition. Király and Erkintalo´s motto is that every picturebook artist is a cultural ambassador on a mission to raise families´ awareness of the picturebook´s visual and pedagogical impact on children´s growth and development.

Sanna Kivimäki´s article takes a critical look at the new heroic tales for young people published this autumn. Individual stories of success are in the spirit of the times and they also abound in social media, journalism and non-fiction. Still, this approach may undermine and distort a factual and realistic sense of truth.

Päivi Heikkilä-Halttunen has interviewed five people behind some of the Finnish heroic tales and found out what challenges they faced when collecting the background material, which target groups they have had in mind, and the importance of illustrations and marketing.

Paula Halkola has written a travelogue about visiting the children´s author Marjatta Kurenniemi´s (1918–2004) family estate in Taipalsaari this summer.

Leena Laakso´s article allows us to celebrate Christmas on the prairie. American author Laura Ingalls Wilder´s children´s novel The Long Winter was published in 1940. The book draws on Wilder´s own childhood memories from the winter 1880–81, which was exceptionally cold and snowy. Despite the harsh circumstances, the family celebrates a heart-warming Christmas twice.

Sara Kokkonen´s article explores various manifestations of fan fiction in Finland and abroad. Satu Koskimies and Vilja-Tuulia Huotarinen´s Emilia Kent. Runotytön paluu is the first Finnish fan fiction book published based on L. M. Montgomery´s Emily-books.

Arja Kanerva reports from IBBY´s congress in Athens this autumn. The theme of the congress was East meets West around children´s books and fairy tales.

Ismo Loivamaa and Päivi Heikkilä-Halttunen has written an obituary in honour of publishing editor Sirkka Kurki-Suonio (1939–2018) emphasising her versatile career within the field of children´s and YA literature.

In the news section, we learn e.g. that during the Helsinki book fair The Finnish Institute for Children´s Literature received the Union of Finnish Writers´ Kirjailija kiittää -prize for its persistent work for children´s and YA literature.

Translation Maria Lassén-Seger