Onnimanni 4/2016

4_2016_onnimanni_kansi_pieni

 

 

 

 

 

 

 

Tiivistelmä pääkirjoituksen alla / See the Summary in English below.

Sisältö

Mitä joululahjaksi? Tuula Korolainen
Paula Halkola jatkaa lastenkirjojen parissa, Päivi Heikkilä-Halttunen 
Rikoksia ja hyvää käytöstä, Päivi Heikkilä-Halttunen 
Juuli Niemen nuortenromaanille Finlandia
Kamalan hauska Roald Dahl, Merja Leppälahti 
Roald Dahlin manttelinperijöitä, Reetta Saine  
Ritva Toivola – suomalaisen fantasian pioneeri, Anne Leinonen  
Täysipainoisen kirjallisuuden puolesta, Päivi Heikkilä-Halttunen
Haavi
Puntari

 

Pääkirjoitus: Mitä joululahjaksi?

– Mitä toivot lahjaksi?
– Kynttilän lempeän valon.
– Mitä annat lahjaksi?
– Piparkakkutalon.

– Mitä toivot lahjaksi?
– Hyasintin tuoksun.
– Mitä annat lahjaksi?
– Lopetan turhan juoksun.

– Mitä toivot lahjaksi?
– Maiseman lumisen taulun.
– Mitä annat lahjaksi?
– Kauneimman joululaulun.

– Mitä toivot lahjaksi?
– Ystävyyden taikaa.
– Mitä annat lahjaksi?
– Ystävälle aikaa.

Tuula Korolainen (2006)

Lastenkirjainstituutin hallitus lausuu lämpöiset kiitokset väistyvälle toiminnanjohtajalle Paula Halkolalle. Paulan mukana puhalsivat raikkaat ja myötäiset tuulet, ja instituutin toiminta avautui upeasti Puutarhakadulta ympäri Tamperetta ja koko Suomenmaata.

Kiitokset kuuluvat myös instituutin muulle henkilökunnalle, Päivi Nordlingille ja Seija Haapakoskelle, jotka ovat luotettavasti pitäneet laivan kurssissa uusillakin vesillä. Myös lehden toimituksen, harjoittelijoiden ja projektityöntekijöiden työpanos on instituutille korvaamaton –  kiitokset teille kaikille! Ja lopuksi vielä kiitokset kannatusyhdistyksen jäsenille ja Onnimannin lukijoille. Instituutti on teitä varten.

Hyvää joulua ja uutta vuotta 2017

Johanna Hulkko
puheenjohtaja

 Kaisa Ahvenjärvi
varapuheenjohtaja

 

Tiivistelmä 4/2016

Päivi Heikkilä-Halttunen on haastatellut Paula Halkolaa, joka ensi maaliskuussa jättää LKI:n toiminnanjohtajan työn ja siirtyy kustantamoon, WSOY:n lasten- ja nuortenkirjallisuuden kustannuspäälliköksi. Paula kokee olleensa instituutissa näköalapaikalla ja  oppineensa paljon lastenkirjallisuudesta ja sen kehityksestä. Pohjoismaisen yhteistyön kautta hän on kartuttanut tietotaitoaan elektronisesta kirjallisuudesta ja sen mahdollisuuksista ja ongelmista, mistä on hyötyä myös uudessa toimessa.

Finlandia Junior -ehdokkaiden julkistuksessa raadin puheenjohtaja Pekka Vartiainen totesi vuoden 2016 erinomaiseksi lasten- ja nuortenkirjavuodeksi Suomessa: tarjontaa on eri ikäisille ja lajijakauma laaja, kirjat tarttuvat rohkeasti ajankohtaisiin ongelmiin ja kokemuksiin ja tarjoavat viisaita ja lohdullisia ratkaisuja. Tämänvuotinen lasten- ja nuortenkirjallisuuden Finlandia-palkinto myönnettiin Juuli Niemelle hänen nuortenromaanistaan Et kävele yksin (WSOY).

Merja Leppälahti kirjoittaa Roald Dahlin elämästä ja urasta ja analysoi hänen keskeisiä lastenkirjojaan. Hän toteaa mm, että Dahlin teksteille on tyypillistä liioittelu ja äärimmäisyydet. Usein ilkeät henkilöt ovat auktoriteettiasemassa olevia aikuisia, jotka kohtelevat lapsia julmasti, joten lasten on itse keksittävä miten selviytyä. Dahlilla on runsaasti myös loruja ja sanaleikkejä sekä vaikutteita norjalaisista saduista. Keskeisiä piirteitä ovat lapsen näkökulma, villi mielikuvitus ja huumori, ja onnellinen loppu, joskus tosin epäsovinnaisella tavalla.

Reetta Saine etsii artikkelissaan Roald Dahlin manttelinperijöitä, ”dahlmaisia” nykykirjailijoita. Hän löytää lastenromaanien tekijöistä britit David Walliamsin ja Andy Stantonin, norjalaiset Erlend Loen ja Jo Nesbön, islantilaisen Thórarinn Leifssonin ja suomalaiset Siri Kolun ja Veera Salmen. Dahlmaisia satu- ja kuvakirjojakin on, tekijöinä mm. suomalaiset Jukka Itkonen, Jukka Laajarinne ja Malin Kivelä sekä kanadalainen Jon Klassen. Dahlmaisia ovat Saineen mielestä myös venäläisen Grigori Osterin groteskit ”opetusrunot”. Näitä kirjailijoita yhdistää Saineen mielestä kapinallisuus.

Anne Leinonen kirjoittaa kirjailija Ritva Toivolasta (1942–2016), joka 1970-luvulta lähtien kirjoitti lapsille ja nuorille saturomaaneja, tieteis- ja fantasiaromaaneja, novellikokoelmia ja realistisia tarinoita. Leinosen mukaan Toivola  sekoitti teoksissaan fantasian eri alagenrejä sujuvasti jo ennen  kuin siitä Suomessa edes puhuttiin. Hänen teoksissaan näkyvät spefille ominainen katseen suuntaaminen toisaalle, ”entäpä jos” -leikittely ja ihmeen tuntu. Erityishuomion saavat Toivolan novellikokoelmat. Toivola oli myös uranuurtaja käyttäessään suomalaista kansanperinnettä useissa teoksissaan.

Päivi Heikkilä Halttunen kirjoittaa Jorma Kurvisen 40-vuotiaasta Susikoira Roi-sarjasta ja 70 vuotta täyttäneestä Suomen Nuorisokirjailijat -yhdistyksestä. Lehdessä esitellään myös vuonna 2017 järjestettävä Suuri lukuseikkailu -hanke.

Uutisissa kerrotaan mm, että Astrid Lindgren Memorial Award 2017 -palkinnon suomalaisina ehdokkaina ovat kuvittajat Linda Bondestam, Kristiina Louhi, Marika Maijala ja Christel Rönns sekä kirjailijat Timo Parvela,  Irmelin Sandman Lilius ja Maria  Turtschaninoff.

Marika Maijalan ja Juha Virran kuvakirja Piano karkaa (Etana Editions 2015) on nimetty Internationale Jugendbibliothekin White Ravens -laatulistalle.

 

Summary 4/2016

Päivi Heikkilä-Halttunen has interviewed Paula Halkola, who leaves her post as director of LKI on 1st March 2017 for a new job as publishing manager of children’s and young adult literature at WSOY. According to Paula, her work at the institute has given her a vantage point for learning about children’s literature and its development. Nordic networking has increased her awareness of e-literature, its possibilities and challenges, which is of use also in her new position.

When revealing the nominees for the Finlandia Prize for children’s and young adult literature, chairman of the jury Pekka Vartiainen declared 2016 an excellent year for Finnish children’s and young adult literature. A wide range of books of different genres for different age groups were published this year. The books deal bravely with topical issues and experiences, and offer wise and comforting solutions. This year’s winner is Juuli Niemi for her work Et kävele yksin (WSOY).

Merja Leppälahti writes about author Roald Dahl’s life and career and analyses his most topical children’s books. She argues e.g. that Dahl’s texts are characterised by exaggeration and extremes. The nasty characters are often adults in authoritative positions, who treat children cruelly, whereas the child characters have to figure out how to cope on their own. Dahl’s work is also full of rhymes, word play and influences from Norwegian fairy tales. Children’s point of view, a vivid imagination and humour, as well as happy and unorthodox endings are other typical features of his books.

Reetta Saine takes a closer look at Roald Dahl’s heirs, who continue to write in his fashion today. She mentions the children’s books of British David Walliams and Andy Stanton, Norwegian Erlend Loe and Jo Nesbö, Islandic Thórarinn Leifsson and Finnish Siri Kolu and Veera Salmi. Fairy tales and picturebooks in the spirit of Dahl are today written by e.g. Finnish Jukka Itkonen, Jukka Laajarinne and Malin Kivelä, as well as Canadian Jon Klassen. Also Russian Grigori Osteri’s grotesque ”educational poems” follow in Dahl’s footsteps. All of these books are, Saine claims, rebellious at heart.

Anne Leinonen writes about writer Ritva Toivola (1942–2016), who has written fairy tale novels for children and young adults, science fiction and fantasy novels, short stories and realistic stories since the 1970s. Leinonen argues that Toivola fluently blended subgenres of fantasy in her books before the concept was even talked about in Finland. Her works of speculative fiction turn the gaze elsewhere, play ”what if”-games and awaken a feeling of wonder. Toivola’s short stories receive special attention. Toivola was also a pioneer drawing on Finnish folk tradition in many of her works.

Päivi Heikkilä Halttunen writes about Jorma Kurvinen’s 40-year-old Susikoira Roi-series and 70-year-old The Finnish Union of Authors writing for children and youth. There is also a summary of the 2017 reading promotion project ”Suuri lukuseikkailu”.

In the news section we learn e.g. that the Finnish nominees for the 2017 ALMA-award are illustrators Linda Bondestam, Kristiina Louhi, Marika Maijala and Christel Rönns, as well as authors Timo Parvela, Irmelin Sandman Lilius and Maria Turtschaninoff. Marika Maijala and Juha Virra’s picturebook Piano karkaa (Etana Editions 2015) has made it onto the International Youth Library’s White Ravens -list.