Lukututkimus

Viitteitä lukemista käsitteleviin verkkojulkaisuihin, muun muassa uusimpiin PISA-tutkimustuloksiin. Lopussa valikoima lukemiseen liittyviä tutkimuksia, selvityksiä ja tilastotietoa. Kirjojen osalta luettelo perustuu Lastenkirjainstituutin kirjaston kokoelmiin.

Verkkojulkaisuja ja linkkejä

PISA 2015: Suomalaisnuoret edelleen huipulla, pudotuksesta huolimatta
http://www.minedu.fi/OPM/Tiedotteet/2016/12/PISA2015.html

Jyväskylän yliopiston PISA-sivut
https://ktl.jyu.fi/pisa
OKM:n tiedote 6.12.2016

Lukuinto-hankkeen aineistoja
Lukuinto oli opetus- ja kulttuuriministeriön valtakunnallinen, kolmivuotinen (2012–2015) ohjelma.

Yhdysvaltalaisen lukutaitoprofessori William G. Brozon vierailu Suomessa 8.-12.9.2014. Tietoa erityisesti poikien lukemisesta.

PISA12 ensituloksia (Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 2013:20)
http://www.minedu.fi/export/sites/default/OPM/Julkaisut/2013/liitteet/okm20.pdf?lang=fi

Lasten lukuharrastus PIRLS-tutkimuksen valossa
FT Sari Sulkusen pdf-muotoinen esitys Progress in International Reading Literacy Study -hankkeen ensimmäisestä tutkimuksesta Suomessa 2011. Arvioinnin kohteena on neljännen luokan oppilaiden luetun ymmärtäminen.

Pisa 2009 Ensituloksia (Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 2010: 21)
http://www.minedu.fi/OPM/Julkaisut/2010/PISA_2009_Ensituloksia.html

Jyväskylän yliopisto, Koulutustutkimuksen laitos
https://ktl.jyu.fi/pisa

PISA on OECD:n arviointiohjelma, joka tuottaa tietoa 15-vuotiaiden nuorten osaamisesta. PISA 2009 -tutkimuksen pääpaino oli lukutaidossa. Tutkimus aloittaa arviointitutkimuksen toisen kierroksen. Lukutaito oli myös ensimmäisen PISA-arvioinnin painoalue vuonna 2000. Lisätietoa löytyy Jyväskylän yliopiston Koulutuksen tutkimuslaitoksen sivuilta.

Mitä Suomi lukee? -tilasto (Kirjakauppaliitto)
http://www.kirjakauppaliitto.fi/ratings

Tilasto perustuu laajan valikoiman kirjakauppojen ja muutamien kauppaketjujen kirjamyyntiosastojen kyseisen kuukauden tai kuukausien kirjamyyntiin, ja siinä on eritelty lasten- ja nuortenkirjat erikseen. Tilasto löytyy Kirjakauppaliiton kotisivuilta vuodesta 2007 alkaen.

Suomen virallinen tilasto (SVT): Ajankäyttötutkimus
http://www.stat.fi/til/akay/index.html

Suomen virallinen tilasto (SVT): Kulttuuritilasto
http://www.stat.fi/til/klt/index.html

Tilastokeskuksen tietokannat verkossa
http://www.stat.fi/tup/tilastotietokannat/index.html

Tilastokeskuksen tuottamat tilastotietokannat tarjoavat monipuolisen valikoiman taulukkomuotoista tilastotietoa. Maksuttomasta StatFin -tietokannasta voi myös hakea tekstihakuna esimerkiksi sanalla ”lukeminen”.

Findikaattori -indikaattoripalvelu
http://www.findikaattori.fi/

Palvelun ovat toteuttaneet Tilastokeskus ja valtioneuvoston kanslia yhteistyössä eri tiedontuottajien kanssa. Kulttuuri-linkin kautta löytyy mm. taulukko Kulttuuriosallistuminen tietoverkoissa.

Painettuja julkaisuja (luokittain)

06 Kulttuuripolitiikka

KULTTUURITILASTO 2005. Tilastokeskus, 2006.

Julkaisu sisältää tilastotietoa pääasiassa 1990-luvun lopulta ja v. 2000–2005. Jokaisen osan alussa on yhteenvetoartikkeli. Luvussa ”Kirjallisuus” (s. 71–98) on tilastoja ja taulukoita myös lasten- ja nuortenkirjallisuuden julkaisusta ja myynnistä nimekkeittäin. Kulttuuritilasto julkaistaan joka toinen vuosi. Osa taulukkoaineistosta julkaistaan myös Tilastokeskuksen kotisivuilla: http://www.stat.fi/til/klt/index.html

VIRTANEN, Taru: Across and beyond the bounds of taste. On cultural consumption patterns in the European Union. Turku School of Economics, 2007.

Taloussosiologian alaan kuuluvassa väitöstutkimuksessa selvitetään kulttuurin kuluttamisen erilaisia muotoja 15 EU-maassa. Muuhun Eurooppaan verrattuna suomalaiset käyttävät aktiivisesti kirjastoja ja lukevat paljon vapaa-ajallaan.

07 Joukkotiedotus

CHILDREN and their changing media environment. A European comparative study. Edited by Sonia Livingstone and Moira Bovill. Lawrence Erlbaum Associates, 2001.

Artikkelikokoelmassa eri maiden asiantuntijat käsittelevät uuden median ja mediakulttuurin vaikutusta lapsiin, nuoriin ja perheiden elämään. Tutkimuksissa vertaillaan eurooppalaisten lasten ja nuorten ajankäyttöä, muun muassa lukemiseen käytettyä vapaa-aikaa ja sen jakautumista kirjojen ja lehtien lukemisen suhteen.

KÄRKI, Anita: Sivusta seuraten. Sanomalehti lukijoiden kertomuksissa. Jyväskylän yliopisto & Minerva, 2004.

Anita Kärjen teoksessa aineistona ovat 213 kirjoittajan elämäkerrat, joissa kirjoittajat kertovat suhteestaan mm. sanomalehden lukemiseen ja muistelevat lapsuuden lukemistapoja.

MEDIAT nuorten arjessa. 13–19-vuotiaiden nuorten mediakäytöt vuosituhannen vaihteessa. Minna-Riitta Luukka… [et al.] Jyväskylän yliopisto, soveltavan kielentutkimuksen keskus, 2001.

Kirjan luvussa ”Lukemisen maailma” (s. 119–145) käsitellään kirjallisuuden, aikakauslehtien ja sarjakuvien lukemista ja luvussa ”Uutis- ja ajankohtaismaailma” (s. 146–207) mm. sanomalehden lukemista. Runsaasti taulukkomuotoista tietoa.

“MÄ oon nyt online!”. Lasten mediaympäristö muutoksessa. Tekijät: Elina Noppari, Niina Uusitalo, Reijo Kupiainen ja Heikki Luostarinen. Tampereen yliopisto, tiedotusopin laitos, 2008.

Teos keskittyy lasten ja nuorten sähköisen median käyttöön ja siinä tapahtuviin muutoksiin, mutta siinä käsitellään myös lehtien ja kirjojen lukemistottumuksia ja vanhempien vaikutusta lasten lukemiseen.

30.1 Sosiologia

KESKINEN, Vesa: Kiirettä pitää. Kaverit, koti, koulu ja nuorten vapaa-aika Helsingissä 2000. Helsingin kaupungin tietokeskus, 2001.

Tutkimuksessa selvitetään tavallisen nuoren arkea keväällä 2000 tehdyn kyselytutkimuksen perusteella. Lukemista tarkastellaan teoksessa monipuolisesti, ja kyselyssä on otettu huomioon myös mm. internet-sivujen, harrastelehtien sekä vieraskielisten lehtien ja sarjakuvien lukeminen.

31.5 Tilastotiede

SUOMALAINEN lapsi 2007. Tilastokeskus, 2007.

Luku 12 “Lasten ajankäyttö ja harrastukset” (s. 221–244) sisältää erilaisia taulukoita lasten ajankäytöstä, muun muassa lukemisesta ja muista harrastuksista.

37.41 Sosiaalipolitiikka. Päivähoito

KARVONEN, Pirkko: Päiväkotilasten lukuleikit. Lukutaidon ja lukemistietoisuuden kehittyminen interventiotutkimuksessa.  Jyväskylän yliopisto, 2005.

Väitöskirjatutkimuksen tulosten perusteella arvioidaan lasten lukutaidon ja lukemistietoisuuden kehitystä, vanhempien ja lastentarhanopettajien näkemyksiä lasten lukemistietoisuudesta, lukemaan oppimista sekä lukuleikkien soveltuvuutta päiväkotipedagogiikkaan.

38 Kasvatus. Opetus

KIIVERI, Kaisa: Matkalla lukutaitoon. Kaksi kuvausta lukutaidon oppimisesta koulussa. Lapin yliopisto, 2006.

Kaisa Kiiveri määrittelee väitöskirjassaan lukemisen opittavaksi taidoksi ja prosessiksi, joka koostuu teknisestä lukutaidosta ja luetunymmärtämisestä. Teoksessa tuodaan esille lukemaan oppimisen yleisiä piirteitä sekä tulkitaan lukemaan opettelevien lasten käsityksiä lukemisesta ja lukutaidon oppimisesta.

SUOMEN tulevaisuuden osaajat. 15-vuotiaiden nuorten lukutaito sekä matematiikan ja luonnontieteiden osaaminen kansainvälisessä vertailussa. PISA 2000 -tutkimuksen ensituloksia. Jouni Välijärvi… [et al.]. 2. p., Jyväskylän yliopisto, Koulutuksen tutkimuslaitos, 2002. 1. p. 2001.

OECD:n jäsenmaiden yhteinen PISA-tutkimusohjelma (Programme for International Student Assessement) pyrkii vastaamaan siihen, miten 15-vuotiaat nuoret hallitsevat tulevaisuuden kannalta keskeisiä avaintaitoja, miten oppilaiden kasvuympäristö ja koulu vaikuttavat niiden  hallintaan ja taitojen kehittymiseen. Julkaisu liittyy samaan aikaan (2001) Pariisissa julkaistuun kansainväliseen raporttiin sekä vuoden 2002 alussa Suomessa julkaistuun laajaan tutkimusraporttiin PISA-ohjelman ensimmäisen vaiheen tuloksista: Tulevaisuuden osaajat. Ensimmäisessä PISA-tutkimuksessa (2000) pääalueena on lukutaito.

TULEVAISUUDEN lukijat. Suomalaisnuorten lukijaprofiileja. PISA 2000. Toimittaneet Pirjo Linnakylä, Sari Sulkunen & Inga Arffman.  Jyväskylän yliopisto, Koulutuksen tutkimuslaitos, 2004.

Tässä julkaisussa PISAn kansalliset lukutaitotutkijat pohtivat PISA-tutkimuksen tuloksia ja profiloivat suomalaisnuorten lukutaitoa tekstityyppien ja aikuisten arjen näkökulmasta.

86 Kirjallisuustiede. Lukemistutkimukset

SAARINEN, Pirkko: Lukemaan vai tietokoneelle? Nuorten lukemisharrastuksen muuttuminen 1960-luvulta 2000-luvulle. Pirkko Saarinen ja Mikko Korkiakangas. BTJ, 2009.

Uusin selvitys nykynuorten lukemisen määrästä ja lukemisharrastuksen suhteesta muihin harrastuksiin; lukemisen osalta mukana ovat sekä kirjat ja että lehdet. Teos esittelee myös 1960-luvulta 2000-luvulle ulottuvaa suomalaisnuorten vapaa-ajan tutkimusta. Tutkimus on jatkoa aiemmin julkaistuille selvityksille Ihanaa vai pitkäveteistä (1998) ja Peruskoululaiset lukijoina (1986).

NIEMI, Juhani: Suomalaisten suosikkikirjat. Karisto, 1997.

Teos kartoittaa suomalaisen kirjallisuusmaun kehitystä ja muuttumista. Liitteessä (s. 206–207) esitellään lastenkirjallisuuden painetuimmat teokset. Laitos on täysin ajanmukaistettu laitos v. 1983 ilmestyneestä samannimisestä teoksesta.

Artikkeleita

ESKOLA, Katarina: Väinö Linna ja suomalaisten muut kirjailijasuosikit vuosituhannen taitteessa. Teoksessa Suomalainen vapaa-aika. Arjen ilot ja valinnat. Toimittanut Mirja Liikkanen. Gaudeamus, 2009, s. 123–160.

Artikkelissa tarkastellaan Väinö Linnan teosten säilymistä lukijoiden tietoisuudessa sekä määrällisen että laadullisten aineistojen avulla ja suhtautumisen muutosta niihin eri ikäpolvien välillä sekä vertaillaan mm. eri sukupolvien mielikirjailijoita.

VAIJÄRVI, Kari: Milleniaalit ja lukemisen houkutukset. Tyyris Tyllerö 2009: 3, s. 22–33.

Vaijärvi kirjoittaa 1980-luvun jälkeen syntyneiden eli ”milleniaalien” lukutottumuksista, lukemisen muuttumisesta ja erityisesti lehtien lukemisesta sivuten myös PISA tutkimuksen tuloksia.

VAITTINEN, Pirjo: Oma lukukokemus tärkein, paras lajissaan omanlainen: Nuori Aleksis 2006 -verkostolaiset kirjoittavat kirjoista. Virke 2008: 3, s. 48–52.

Pirjo Vaittinen tarkastelee artikkelissaan lukiolaisnuorten käymää kirjallisuuskeskustelua omalla suljetulla verkkokeskustelufoorumillaan, missä ÄOL:n Nuori Aleksis -palkinnon raatiin valitut nuoret esittelevät kirjoja ja arvioivat kaunokirjallisuutta ja sekä kertovat lukukokemuksistaan.

LKI 2011 mc /2016 pn