Moniulotteinen monikulttuurisuus

Lumi

Kirjan nimi: Seita Vuorela: Lumi. WSOY 2016.

Tehtävän kesto: 2–7 oppituntia. Kokonaisuus on suunniteltu toteutettavaksi kolmen kaksoistunnin aikana, mutta tehtäväsisältöön voidaan paneutua myös valikoiden esimerkiksi oppilaiden toiveiden mukaan.

Tehtävässä perehdytän käsitteisiin kulttuuri, identiteetti ja moniäänisyys. Tehtävässä eläydytään toisessa kulttuurissa toimimiseen ja ulkopuolisuuden tunteeseen erilaisilla harjoituksilla, muokataan satu suomalaiseen kulttuuriin sopivaksi, pohditaan omaa nimeä ja identiteettiä sekä erilaisia kerrontaratkaisuja.

Avainsanoja: identiteetti, kulttuuri, moniäänisyys

Taustaa

 Ennen tunteja oppilaat tutustuvat Seita Vuorelan romaaniin Lumi. Suurin osa tehtävistä on mahdollista toteuttaa, vaikka romaania ei olisi luettu kokonaan. Koska lukeminen mahdollistaa teemojen käsittelyn syvemmästä näkökulmasta, sitä kuitenkin suositellaan lämpimästi. Tarvittaessa opettaja voi joustaa tästä muun muassa tarjoamalla oppilaille lukunäytteitä teoksesta tai varaamalla yhdestä kahteen oppituntia sen käsittelemiseen yhdessä ryhmän kanssa. Tehtäviä ja niiden purkua voidaan kytkeä Vuorelan romaaniin opettajan ja ryhmän toiveiden mukaisesti joko enemmän tai vähemmän. Niitä voidaan kuitenkin soveltaa myös muihin – esimerkiksi oppilaslähtöisesti valikoituneisiin – teoksiin, joissa käsitellään monikulttuurisuuden kysymyksiä.

Tehtäviä voidaan muokata ja karsia ryhmän tarpeiden mukaan. Myös ajankäyttö ja tehtävien käsittelyjärjestys voidaan arvioida tapauskohtaisesti. Tehtävänantoja on enemmän kuin mitä kolmen kaksoistunnin aikana on mahdollista toteuttaa. Niiden tarkoituksena on ensisijaisesti tarjota ideoita ja esimerkkejä, ei toimia virallisena mallina siitä, kuinka kokonaisuus tulisi missäkin ryhmässä toteuttaa. Mitä enemmän oppilaille tarjotaan mahdollisuuksia itseohjautuvuuteen ja aktiiviseen toimijuuteen, sen parempi. Moniäänisyyden teema jää tarkoituksella avoimeksi, sillä sen sisältö on tarkoitus tuottaa oppilaslähtöisesti opetuskokonaisuuden aikana nousseiden ideoiden ja ajatusten pohjalta.

Ideaalitapauksessa Vuorelan kirjan ja monikulttuurisuuden kysymyksen käsittelyä sidotaan oppiainerajat ylittävästi myös muiden aineiden kuin äidinkielen opetukseen. Kokonaisuus voidaan toteuttaa myös samanaikaisopetuksena, jolloin äidinkielen opettajan pariksi voitaisiin nostaa esimerkiksi historian, yhteiskuntaopin, uskonnon tai liikunnan opettaja.

Teema 1: Kulttuuri

Johdanto: Kulttuurin teemaa lähestytään aluksi eläytymällä toisessa kulttuurissa toimimiseen ja pohtimalla erilaisten kulttuurien määritelmien eroja ja yhtäläisyyksiä. Laajempana harjoitteena tunnilla toteutetaan suomalaistettu – tai oppilaslähtöisesti esimerkiksi jääkiekko- tai nörttikulttuurille perustuva – versio vieraasta kulttuurista peräisin olevasta sadusta. Samalla oppilaita herätellään pohtimaan Lumi-kirjassa esiintyvää versiota H. C. Andersenin (1845) sadusta Lumikuningatar.

Tehtäviä ja teemoja:

  • Tehtävä 1: Vieraaseen kulttuuriin saapuminen
    • Tehtävä toteutetaan esimerkiksi lukukokemusta tai kirjan teemoja käsittelevän keskustelutehtävän yhteudessä
    • Yksi (tai useampi) oppilas poistetaan luokasta hetkeksi
    • Muu ryhmä sopii yhdessä toiminnon, johon koko ryhmä ryhtyy aina tietyn impulssin saadessaan (koputus pulpettiin, pillin vihellys tms.)
    • ”Ulkopuolinen” palaa luokkaan
    • Apukysymyksiä harjoituksen purkuun:
      • Miltä harjoitus tuntui ”ulkopuolisen” näkökulmasta? Entä ”valtaväestön”?
      • Miten tilanne eteni? Saiko oppilas kiinni muiden toiminnasta? Alkoiko hän toimia samalla tavalla?
      • Miten ulkopuoliseksi jääminen voitaisiin välttää? Mitä osapuolet voisivat tehdä toisin?
  • Tehtävä 2: Kulttuurin määritelmä
    • Opettaja näyttää oppilaille erilaisten kulttuurien määritelmiä ilman otsikkoa (ks. esim. erilaisten kulttuuripiirien piirteitä) → Kysely (esim. Socrativessa): Millaisten kulttuurien piirteisiin oppilaat samaistuvat ”sokkoina”?
    • Oppilaat voivat etsiä kulttuurin määritelmiä myös itse.
    • Pohdittavaksi:
      • Kulttuurien erot ja (ennen kaikkea) yhtäläisyydet.
      • Mitä kaikkea kulttuurilla voidaan tarkoittaa? Mitä sen piiriin kuuluu?
  • Tehtävä 3: Sadusta toiseksi
    • Oppilaat toteuttavat suomalaistetun – tai oppilaslähtöisesti esimerkiksi jääkiekko- tai nörttikulttuurille perustuvan – version vieraasta kulttuurista peräisin olevasta sadusta.
      • Työskentely tapahtuu pienryhmissä. Ryhmät voivat työstää joko eri satuja tai pätkiä samasta sadusta.
      • Oppilaat saavat toteuttaa sadun haluamallaan tavalla – esimerkiksi kirjoittaen, piirtäen, näyttellen, videoiden tai useampia menetelmiä yhdistellen.
      • Oppilaat voivat halutessaan muuttaa sadun rakennetta ja genreä.
      • Materiaalina voidaan käyttää esimerkiksi arabialaisia satuja, mutta käsiteltävä kertomus on mahdollista valita myös oppilaslähtöisesti. Työskentelyn jouhevoittamiseksi sadun tulisi olla oppilaille entuudestaan tuttu: sitä ollaan voitu käsitellä aikaisemmalla tunnilla tai se on voitu antaa oppilaille kotona luettavaksi.
      • Töiden esittelemiselle on tärkeä varata riittävästi aikaa!
  • Teemoja ja apukysymyksiä sovellettavaksi ryhmän tarpeiden mukaan:
    • Vuorelan romaanista esiin nostettavia teemoja:
      • Asuinalueilla, harrastusryhmillä jne. voi olla aivan omanlaisensa kulttuuri: esim. itäinen lähiö Lumi-kirjassa, ks. s. 59 ”itämuijista”
      • Väärinymmärrykset ja oletukset (ks. esim. Atisha ja Siamak jäähallilla, Atisha bileissä)
      • Rasismi ja stereotypiat (ks. esim. s. 55)
      • Stereotypiat eivät linkity ainoastaan uskontoihin ja kansallisuuksiin vaan myös esimerkiksi harrastusryhmiin.
        • Onko oppilailla stereotypioita esimerkiksi hevosharrastajia, jääkiekonpelaajia tai teatterikerholaisia kohtaan?
        • Millaisia stereotypioita heidän omiin harrastuksiinsa liitetään? Miltä se tuntuu?

Teema 2: Identiteetti

Johdanto: Identiteetin teemaan pureudutaan henkilökohtaisesta näkökulmasta. Tunnilla pohditaan vieraaseen paikkaan muuttamisen kysymystä sekä entisten ja nykyisten elinympäristöjen merkitystä henkilön identiteetille. Oppilaat (ja opettajat) tuovat tunnille itselleen merkityksellisen esineen, jonka ottaisivat mukaansa muualle muuttaessaan. Esineiden avulla sekä jaetaan kokemuksia että eläydytään toisten kokemuksiin. Tunnin lopuksi oppilaat hakevat tietoa oman nimensä alkuperästä ja laativat yhdessä ryhmän yhteisen nimikartan.

Tehtäviä ja teemoja:

  • Tehtävä 1: Esineet ja identiteetti
    • Atisha ja tämän Sahname-kirja (s. 41): ”Se on matkustanut pitkän matkan pohjoiseen ja kun se nyt päätyy tähän kotiin, sillä on uusi tehtävä, sen tulee muistuttaa Atishaa Iranista.”
    • Oppilaat (ja opettajat) tuovat tunnille itselleen merkityksellisen esineen – jotain sellaista, minkä he ottaisivat mukaansa muualle muuttaessaan.
      • Pikadeitti: sisäpiiri ja ulkopiiri liikkuvat eri suuntiin à ”stop” à kerro parillesi, miksi esineesi on sinulle tärkeä; vaihtakaa rooleja
      • Tehtäväideoita kokemusten jakamiseen, toisten kokemuksiin samaistumiseen ja yhteisten kokemusten löytämiseen:
        • Selkäpiiri: oppilaat seisovat ringissä selkä piirin keskustaa kohti à yksi oppilas kerrallaan kääntyy kohti ringin keskustaa à ”esineeni on … ja se on minulle tärkeä, koska…” à ne oppilaat, joilla on samankaltaisia kokemuksia, kääntyvät ympäri ja ottavat katsekontaktin toisiinsa
        • Oppilaat vaihtavat esineitä ja kertovat parilleen improvisoidun tarinan toisen oppilaan esineestä. Roolit vaihtuvat.
        • Tutuille esineille keksitään uusia käyttötarkoituksia.
      • Esineisiin liittyvien videoiden kuvaaminen: esim. oppilashaastattelujen toteuttaminen pareittain
  • Tehtävä 2: Oma nimi
    • Oppilaat pohtivat omaa nimeään à miniessee vihkoon tms.
      • Mistä nimesi on peräisin? Tiedätkö, miksi se on valittu? Mitä se tarkoittaa?
      • Onko sinulla lempinimeä? Mikä on tarina lempinimesi taustalla?
      • Vaihtaisitko nimeäsi, jos saisit tilaisuuden: mihin ja miksi?
    • Nimikartta: mistä päin maailmaa ja/tai Suomea ryhmän jäsenten (tai vaihtoehtoisesti esimerkiksi oman perheen) nimet ovat peräisin?
    • Nimiin liittyviä teemoja:
      • Nimittely
      • Nimiteemaa voidaan sitoa Lumi-kirjaan esimerkiksi ottamalla esiin Siamakin nimen tausta (s. 62): ”Jos mun setä Siamak I eläisi, se olisi nyt perheenisä tai jotain ja aikuinen. — Koska mulla on kuolleen miehen nimi, musta tuntuu että mä olen jotain velkaa sille kuolleelle, että se toivoo jossain toisessa maailmassa, että mä jatkaisin sen sotaa. Että mä kostaisin sen puolesta.”
  • Teemoja ja apukysymyksiä sovellettavaksi ryhmän tarpeiden mukaan:
    • Muuttaminen ja identiteetti
      • Minne muuttaisit ja miksi?
      • Mitä muuttaessa pitäisi huomioida?
      • Mitä mahdollisia konflikteja uudessa kotimaassa tai asuinpaikassa voisi tulla vastaan?
        • Sopeutumiseen liittyvät haasteet: kieli, kulttuuri, verkostojen puute, ristiriita vanhan ja uuden välillä
      • Kuinka tärkeää on säilyttää yhteys kotiin? (Vrt. Siamak ja Atisha.)

Teema 3: Moniäänisyys

Johdanto: Moniäänisyyden teemaa käsitellään etsimällä erilaisia ääniä niin medioista, Lumi-kirjan kerronnasta kuin omasta luokastakin. Työtapa on vapaa, kunhan oppilaat ohjautuvat (itsenäisesti tai opettajajohtoisesti) erilaisten äänten äärelle. Tunnilla hyödynnetään aikaisemmilla tunneilla esiin nousseita ideoita ja ajatuksia. Tarkoituksena olisi, että teeman mukaisesti myös oppitunnin rakentamisessa kuuluisi kulloisenkin opetusryhmän oma ääni.

Tehtäviä ja teemoja:

  • Kerronnan moniäänisyys
    • Kuuma tuoli
      • Tehtävä toteutetaan 3–4 hengen ryhmissä. Tuolissa istuva oppilas eläytyy valitsemansa romaanihenkilön rooliin muiden ryhmäläisten kysellessä häneltä kysymyksiä. Rooleja vaihdetaan, kunnes jokainen on istunut tuolissa.
    • Moniäänisyyden teemaa voidaan käsitellä myös tutustumalla oppilaiden kanssa Vuorelan romaanin monipuolisiin kerrontaratkaisuihin. Kirjan kerronnassa yhdistyvät ainakin Siamakin minä-kerronta, ulkopuolinen hän-kerronta, Atishan blogiteksti (s. 13–17), Nane-Janin kirje (s. 227–234) ja Lumikuningatar-sadun mukaelma.
  • Ryhmän moniäänisyys
    • Oppilashaastattelut à tunnilla voidaan hyödyntää esimerkiksi identiteettitunnilla kuvattuja esinevideoita
  • Median moniäänisyys
    • Oppilaat ohjautuvat erilaisten äänten äärelle: Jokainen etsii itseään kiinnostavan äänen – esimerkkinä maahanmuuttajataustaiset tubettajat (Sita Salminen, Gen Takagi jne.) – ja esittelevät sen muulle ryhmälle valitsemallaan tavalla. Harjoitus voidaan toteuttaa myös pienryhmissä.

Laatijat: Äidinkielen ja kirjallisuuden opettajaopiskelijat, Jyväskylän yliopisto

Ikäryhmät: /
Asiasanat: